Mitä tapahtui Ilmastoviisas Meri-Lappi hankkeen aikana?

Ilmastoviisas Meri-Lappi -hanke lähestyy loppuaan. Puolisentoista vuotta kestäneessä hankkeessa on saatu aikaiseksi paljon erilaisia materiaaleja ja selvityksiä. Näihin pääset tutustumaan kootusti vielä tämän artikkelin aikana. Hanketta on ollut toteuttamassa Metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, Lapin ammattikorkeakoulu sekä Meri-Lapin Kehittämiskeskus.

Mitä sitten hankkeen aikana on tehty? Hankkeella pyrittiin edesauttamaan alueen kuntien, yritysten ja kuntalaisten käytännön toimia, joita tarvitaan vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Kuntia esimerkiksi kannustettiin liittymään Hinku-verkostoon sekä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Sen lisäksi arvioitiin vaihtoehtoja kuntien rakentamistoiminnan hiilijäljen pienentämiseksi suunnitteluvaiheessa ja selvitettiin mahdollisuuksia rakennushankkeiden hiilijalanjäljen kompensoimiseksi paikallisilla toimenpiteillä. Lisäksi hankkeen aikana on pilotoitu ilmastokoordinaattorin roolia edistämässä alueen ilmastotyötä.

Kaikissa kohderyhmissä tärkeimpinä kohteina oli ilmastonäkökulmien huomioiminen päätöksenteossa, esimerkiksi siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, rakennushankkeiden päästöjen muodostuminen tai liikenteen sähköistyminen.

Hankkeen aikana kuntien tasolla perustettiin ilmastotyöryhmät, joissa tarkoituksena oli edistää kuntien konkreettista ilmastotyötä. Työryhmät kokoontuivat hankkeen aikana säännöllisesti ja näin pyrittiin myös edistämään työryhmien juurtumista pysyväksi toimintatavaksi kuntiin. Lisäksi hankkeen alussa koottiin seutukuntatason ilmastotyöryhmä, jossa oli toimijoita kuntien välisten tiimien koordinaattoreiden sekä kuntien omistamien, keskeisten tytäryhtiöiden edustajien puolesta.

Tutustu näihin julkaisuihin

Seuraavaksi alle on listattu julkaistuja materiaaleja kuten pilottien tulokset, päästökompensaatioselvitys, artikkeleita sekä muita mielenkiintoisia julkaisuja tutustuttavaksi.

PILOTIT

Hankkeen aikana toteutettiin kuusi pilottiselvitystä, yksi hankkeen jokaisesta kunnasta.

1. Simon koulukeskus: Ensimmäisessä pilotissa vertailtiin koko elinkaaren hiilijalanjäljen sekä hiilikädenjäljen näkökulmasta kolmea erilaista suunnittelukonseptia tulevalle koulurakennukselle. Nämä suunnittelukonseptit olivat betoni-, puuranka- ja hirsirakenteiset vaihtoehdot.
   • Tästä pilotin materiaaleihin
   • Tästä pilotista kirjoitettuun artikkeliin
2. Tornion Kyläjoen koulu: Toisessa pilotissa toteutettiin Torniossa sijaitsevan Kyläjoen koulun lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten vertailu. Vertailukohteina olivat öljylämmitys sekä maalämpö.
   • Tästä pilotin materiaaleihin
   • Tästä pilotista kirjoitettuun artikkeliin
3. Ylitornion rivitalo: Kolmannessa pilottiselvityksessä tutustutaan rivitaloyhtiöön, jossa käytetään öljylämmitystä, ilma-vesi lämpöpumpulla tuotettua öljylämmitystä sekä suoraa sähkölämmitystä. Mahdollisena skenaariona tarkastellaan käytöstä poistetun lämpökeskuksen siirtoa rivitaloalueelle, jossa tuotettaisiin näin hakkeella lämpöä rivitaloille.
   • Tästä pilotin materiaaleihin
   • Tästä pilotista kirjoitettuun artikkeliin
4. Tervolan luhtitalo: Neljännessä pilotissa arvioidaan kahden eri suunnittelukonseptien päästöjä koko elinkaaren ajalta. Pilotissa tarkastellaan kantavien rakenteiden osalta hirsi- sekä rankarakennetta. Lämmitystavan osalta perusratkaisut esitetään ensin maalämpökohteen näkökulmasta ja tämän jälkeen arvioidaan vaikutukset tapauksessa, jossa kohde liitetään kaukolämpöön. 
   • Tästä pilotin materiaaliin
   • Tästä pilotista kirjoitettuun artikkeliin
5. Keminmaan rivitalo: Viidennessä pilotissa tarkastella merkittävässä korjaustarpeessa olevan kohteen vaihtoehtoisten konseptien hiilijalanjälkeä sekä hiilikädenjälkeä. Tarkastelussa on uudisrakennus sekä korjausrakennus.
   • Tästä pilotin materiaaleihin
   • Tästä pilotista kirjoitettuun artikkeliin
6. Kemin uimahalli: Kuudennessa pilotissa tarkastellaan Kemin uimahallin tilannetta korjausrakentamisen ja energiankulutuksen näkökulmista hyödyntäen lämpökamerakuvauksesta saatuja tietoja. Pilotissa tarkastellaan kohteen vähähiilisyyttä ja verrataan korjaushanketta ja uudisrakennushanketta päästölaskennalla. Lisäksi tarkastelussa on kohteen energiankulutus sekä jäteveden lämmöntalteenotto.
   • Tästä pilotin materiaaleihin
   • Tästä pilotista kirjoitettuun artikkeliin

VAPAAEHTOISET PÄÄSTÖKOMPENSAATIOT

Pilottien lisäksi hankkeen aikana on valmistunut muitakin materiaaleja sekä selvityksiä.

Yksi näistä selvityksistä on rakennushankkeiden päästöjen kompensoinnista koottu Vapaaehtoiset päästökompensaatiot -selvitys. Siinä tarkastellaan, mitä on vapaaehtoinen päästökompensointi, minkälaisia kompensointikeinoja on, sekä millaista on hyvä päästökompensointi. Tästä pääset lukemaan myös aiheesta kirjoitetun artikkelin.

MERI-LAPIN PÄÄSTÖVÄHENNYSSKENAARIO

Hankkealueen kunnille tehtiin päästövähennysskenaariot SYKE:n luomalla skenaariotyökalulla. Tämän lisäksi tarkasteltiin myös koko Meri-Lapin seutukunnan päästövähennysskenaariota. Seutukunnalle tehdyssä skenaariossa ovat mukana Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion hiilipäästöt. Tarkastelussa todettiin, että Hinku-verkoston päästövähennystavoite voidaan saavuttaa koko Meri-Lapissa, kun huomioidaan puhtaan energian tuotannosta saadut päästöhyvitykset. Tästä pääset lukemaan myös aiheesta kirjoitetun artikkelin.

HAVAINTOJA ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄTYÖSTÄ SUOMEN JA RUOTSIN KUNNISSA

Viimeisimpänä valmistui selvitys, johon on koottu havaintoja ilmastonmuutoksen hillintätyöstä Suomen ja Ruotsin kunnissa. Työn tavoitteena on antaa yleiskuva Suomen ja Ruotsin kuntien päästövähennystyöstä ja niiden eroista ja yhtäläisyyksistä.​ Tämä työ luo pohjaa Suomen ja Ruotsin kuntien väliselle tietojen ja kokemusten vaihdolle ja ilmastoyhteistyölle.​

Tapahtumia

ILMASTOSEMINAARI

Toukokuussa 2023 järjestettiin ilmastoseminaari, joka toimi samalla hankkeen loppuseminaarina. Se järjestettiin hybriditilaisuutena, johon pystyi osallistua joko paikan päällä Kemissä, tai etänä Teamsin välityksellä. Seminaari järjestettiin yhdessä Barents yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjois-Suomesta, Norjasta sekä Ruotsista. Tilaisuuden puheenvuoroissa käytetyt esitysmateriaalit ovat nähtävissä jälkikäteen.

• Climate leadership and management, Tiia Merenheimo MotivaOy
• Experiences of preparation and implementation of the regional climate and energy action plan, Ritva Imppola, OAMK
• Finnish Climate Act and the climate work in Finnish municipalities and regions, Teemu Ulvi, SYKE
• Low-carbon construction in Finland, Janita Rintala, A-Insinöörit
• Municipal climate initiatives in Northern Norway, Espen Larsen, Norwegian Environment Agency
• Public procurement as a tool on climate work, Isa-Maria Bergman, Motiva

INFO- JA AKTIVOINTITILAISUUDET

Infotilaisuuksia sekä aktivointitilaisuuksia järjestetiin jokaisessa hankkeen kunnassa.

Uusiutuvan energian infotilaisuuksissa pureuduttiin öljystä luopumisen mahdollisuuksiin, avustuksiin, ja aurinkosähkön mahdollisuuksiin Lapissa. Näitä infotilaisuuksia järjestettiin Ylitorniossa, Kemissä, Simossa, Tervolassa, Keminmaassa sekä Torniossa.

Yrittäjien kesäiltamat järjestettiin kesän alkajaisiksi 8.6.2022 Jänkälän juhlahuoneistolla viiden hankkeen voimin. Illan teemana oli avata kesäkausi, lisätä hyvinvointia, parantaa huomista, ja kertoa hankkeiden työstä.

Meri-Lapin seudullinen Hinku-päivä järjestettiin Kemissä yhdessä Yritysten Vihreä ja Kestävä Kemi -hankkeen kanssa. Maksuttomassa tilaisuudessa oli paljon mielenkiintoista ohjelmaa, kuten energianeuvontaa, työpajoja sekä yritysten ja hankkeiden esittelyä.

Näiden lisäksi on järjestetty aktivointitilaisuudet Tervolassa ja Keminmaassa, aurinkosähköinfo Simossa, vähähiilisen rakentamisen perehdyttämistyöpaja sekä yrittäjien aamupalatilaisuus Ylitorniossa.

OPINTOMATKAT

Hankkeen aikana järjestettiin kaksi opintomatkaa, ensimmäinen Saksaan, ja toinen Tampereelle energiamessuille. Saksan opintomatka järjestettiin yhdessä FinDera Consulting:n kanssa syyskuussa 2022. Matkan teemana oli vähähiilinen rakentaminen. Hankkeen verkkosivuille on julkaistu kuusi osainen matkaraportti, josta pääset tutustumaan millaisissa kohteissa matkan aikana vierailtiin, sekä millaisia havaintoja Nordhein-Westfalenin osavaltioon kohdistuneelta reissulta tarttui mukaan.

Tampereen energiamessuille matkattiin yhdessä Yritysten Vihreä ja Kestävä Kemi -hankkeen kanssa järjestetylle opintomatkalle lokakuussa 2022. Energiamessujen tarjonnassa oli kyseisenä vuonna myös ilmasto- ja kiertotalouden ratkaisuja. Energiamessun teemoina olivat ilmastovastuu, innovaatiot, kiertotalous sekä hiilineutraalius. Tästä pääset lukemaan tarkemmin millainen reissu energiamessumatka oli.

Mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita

Verkkosivuille on julkaistu hankkeen aikana paljon artikkeleita ja uutisia. Yllä mainittujen lisäksi, kuusi mielenkiintoista juttua löytyvät Ilmastotarinoita Meri-Lapista -sarjasta. Tähän sarjaan on koottu Meri-Lapin kunnissa tapahtuvia ilmastotyön esimerkkejä, ja näitähän löytyisi vielä paljon enemmänkin! Tutustu ilmastotarinoihin lisää:

1. Kemi: Hirsipäiväkodissa vihreät arvot olivat lähtökohta
2. Simo: Hiilipäästöjen vähentämisen Suomen mestari haluaa parantaa jatkuvasti
3. Keminmaa: Keminmaassa pyritään hiilineutraaliin kaukolämpöön
4. Tervola: Biokaasulaitos on iso investointi mutta mittavat ovat hyödytkin
5. Tornio: Ilmastonmuutos liikuttaa pelaajia
6. Ylitornio: Vastuullisuutta betoniteollisuudessa -hyviä käytäntöjä eteenpäin

Lisäksi on kirjoitettu artikkeli Lapin liiton tarjoaman konsulttituen hyödyntämisestä Meri-Lapin kunnissa: Asiantuntijoiden avulla kuntien ilmastotyöhön vauhtia, ja uutinen uudesta ilmastosuunnitelmavelvoitteesta: Mikä on kuntien ilmastosuunnitelmavelvoite?.

Kaikki hankkeen aikana tuotetut materiaalit löytyvät materiaalit välilehdeltä. Ajankohtaista välilehdeltä pääset lukemaan kaikki uutiset ja artikkelit joita on matkan varrella tuotettu.

Loppujulkaisu

Hankkeen visuaalinen loppujulkaisu.