Hinku-verkoston päästövähennystavoitteet ovat saavutettavissa koko Meri-Lapissa
Kahdeksankymmenen prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on mahdollista saavuttaa kaikissa Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toimialueen kunnissa, kun mukaan lasketaan puhtaan energian tuotannosta saatavat päästöhyvitykset. Alueelle tavoitellaan tuulivoimaa yli 2 000 megawatin edestä, mikä yli nelinkertaistaisi nykyisen tuulivoiman tuotantotehon.
Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeessa olemme tehneet alueen kunnille päästövähennysskenaariot Suomen ympäristökeskuksen luomalla skenaariotyökalulla. Työkalu perustuu kuntien ja alueiden päästötietopalveluun, josta löytyy tiedot kaikkien Suomen kuntien päästökehityksestä vuodesta 2005 alkaen. Havaintojemme mukaan Hinku-verkostolle asetettu päästövähennystavoite on mahdollista saavuttaa kaikissa hankkeen kunnissa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostossa tavoitellaan vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasolta. Verkostossa on mukana yli 90 edelläkävijäkuntaa ja viisi maakuntaa.
Vaikka kunnianhimoinen tavoite on mahdollinen, sen saavuttaminen vaatii aktiivista työtä. Seutukunnalle tehdyssä skenaariossa ovat mukana Kemin, Tornion, Tervolan, Simon, Keminmaan ja Ylitornion hiilipäästöt.
Kuntien hiilipäästöissä tarkastellaan yleensä niin kutsutun taakanjakosektorin päästöjä. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja F-kaasujen päästöt. Päästökauppasektori ja maankäyttösektori jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Näin ollen esimerkiksi suurien sellu- tai terästehtaiden päästöjä ei lasketa kuntien päästöihin, vaan ne luetaan päästökauppasektorin alle. Lisäksi linja-autojen, pakettiautojen sekä kuorma-autojen läpiajoliikennettä ei lasketa tässä liikenteen päästöihin.
EU:n nykyisen ilmastopolitiikan tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena EU:ssa on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.
Nykylinja säilyttämällä päästöt vähenevät alle puoleen vuoteen 2030 mennessä
Vuoden 2018 tilanne Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen kunnissa oli se, että niiden yhteenlasketut päästöt olivat laskeneet 21 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Kun ryhdyttiin tarkastelemaan tulevaisuutta, muutos oli skenaarioiden mukaan selvempi.
Teimme hankkeen kunnille täsmennetyt perusskenaariot, jotka tähtäävät vuoteen 2030. Ympäristökeskuksen skenaariotyökalussa on valmiiksi laadittuna kuntakohtainen perusskenaario, johon lukeutuvat jo tehdyt päätökset ja tiedossa olevat, kansallisella tasolla jo päätetyt ilmastotoimet. Täsmennetyissä perusskenaarioissa muokattiin joitain epätäsmällisyyksiä ja päivitettiin joitain kehityskulkuja uusimpien ennusteiden mukaisiksi.
Täsmennettyjen perusskenaarioiden antama ennuste kertoo, että toiminta-alueen päästöt todennäköisesti vähenevät vuonna 2030 jopa 53 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Vähän yli kahdessakymmenessä vuodessa päästöt siis vähenevät yli puolella. Tavoiteskenaariossa käyttäjä itse määrittelee lisätoimet, joilla saavutetut päästövähennykset vähenevät perusskenaariosta.
Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi täytyy kuitenkin toteuttaa useita erilaisia toimenpiteitä ja toimia kunnianhimoisesti. Skenaariotyökalulla voidaankin arvioida tärkeimpiä päästöihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä olennaisimpia toimenpiteitä. Skenaariotyökalu näin ollen mahdollistaa vaikuttavuuteen perustuvan toimenpideohjelman laatimisen ja resurssien kohdentamisen tärkeimpiin toimiin. Tästä on hyötyä myös silloin, kun kunnat laativat ilmastosuunnitelmiaan. Velvoite kuntien ilmastosuunnitelmien tekemiseen astui voimaan 1.3.2023 ilmastolain muutoksella.
Hieman kunnianhimoa lisäämällä vähennys on melkein 60 prosenttia
Teimme Ilme-hankkeessa jokaiselle kunnalle realistisen tavoiteskenaarion, jossa samalla tarkasteltiin mahdollisuutta saavuttaa Hinku-verkoston asettama tavoitetaso. Skenaariot ovat kunnianhimoisia, mutta ne ovat ainakin periaatteessa mahdollisia saavuttaa.
Realistisissa tavoiteskenaarioissa kaukolämmön polttoaineet määriteltiin päästöttömiksi, eli käytännössä pääasiassa puuperäiseksi polttoaineeksi. Tämän lisäksi arvioimme, että rakennuksissa tehdään nykyistä näkymää enemmän energiaremontteja ja että rakennuksissa siirrytään oletusta innokkaammin pois öljylämmityksestä. Uskomme myös, että työssäkäynti kunnan ulkopuolella vähenee etätyön yleistymisen ansiosta. Lisäksi teimme muita pieniä täsmennyksiä.
Näillä muutoksilla saavutettiin näkymä, jonka mukaan alueen hiilipäästöt vähenevät 59 prosenttia. Näkyvät vähennykset löytyivät kaukolämmön tuotannosta, lämmitystavoista ja liikenteen päästöistä.
Päästöhyvitykset mullistavat koko pelin
Päästöjen vähentämisen mittaamisen lisäksi kuntien ja alueiden päästölaskentajärjestelmässä voidaan laskea kunnalle hyvityksiä päästöttömästä energiantuotannosta. Hyvityksiä voi saada:
- tuulivoimasta kunnan alueella tai sen omistuksista kunnan ulkopuolella,
- verkkoon kytketyistä aurinkopaneeleista,
- sähköntuotannosta biokaasulla,
- muusta biokaasun tuotannosta,
- maankäyttösektorin päästövähennyksistä/nieluja lisäävien toimien vaikutuksista.
Suurin päästöhyvitysten lähde Meri-Lapin kunnissa on tuulivoiman tuotanto. Siitä saatavien hyvitysten määrä kuitenkin vähenee tulevaisuudessa, sillä sähköntuotanto ”puhdistuu” yleisestikin valtakunnan tasolla. Vertailuvuonna 2018 tuulivoimaa oli rakennettu 285 megawattia. Vuoteen 2022 mennessä Meri-Lapissa on rakennettua tuulivoimaa noin 435 megawattia. Näiden lisäksi Meri-Lappiin on suunniteltu tuulivoimaa valtavia määriä. Jos kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteutuisivat, voisi Meri-Lapissa olla tuulivoimaa vuonna 2030 yhteensä noin 2 200 megawattia.
Viimeisessä päästöskenaarioiden vaiheessa otimme huomioon myös mahdollisen tuulivoimarakentamisen ja siitä saatavat mahdolliset päästöhyvitykset. Jos arvioidaan, että tuulivoimaa rakennettaisiin alueelle 1 000 megawattia, alueen hiilipäästöt vähenisivät 67 prosenttia. Vähennys on merkittävä, mutta silläkään ei vielä päästä Hinku-verkoston tavoitteeseen.
Sen sijaan, jos kaikki tässä vaiheessa tiedossa oleva suunniteltu kapasiteetti toteutuisi, päästövähennys olisi merkittävä. 2 200 megawatin tuulituotanto merkitsisi, että alueen hiilipäästöt vähenisivät 103 prosenttia päästöhyvitykset huomioon ottaen. Yli sadan prosentin päästövähennys on todennäköisesti vain teoreettinen vaihtoehto, sillä kaikki kaavaillut hankkeet tuskin toteutuvat suurimmassa mahdollisessa mittakaavassa. Laskelma kuitenkin osoittaa, että 80 prosentin päästövähennys hyvitykset huomioon ottaen on mahdollinen. Tämä määrä ei kuitenkaan synny itsestään.
Jos päästöhyvitykset jätetään huomiotta, kuntien on tehtävä lujasti töitä vähennysten saavuttamiseksi. Päästöhyvitysten kanssakin kunnille jää tehtävää runsaasti. Kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa yritysten investointipäätöksiin, mutta ne voivat vaikuttaa myönteisesti puhtaan energian tuotantoon alueellaan. Tässä tärkeää roolia näyttelee kunnissa kaavoituksesta vastaava taho.
On kuitenkin huomioitava, että ilmastolain mukaisissa kuntien ilmastosuunnitelmissa ei voida käyttää päästöhyvityksiä kunnan päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Päästöhyvitykset ovat kuntien päästötietopalvelun ominaispiirre, joka liittyy Hinku-verkostoon ja siihen kuuluvien kuntien yhteisen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.
Jokainen kunta on yksilö
Kuntakohtaisissa päästöskenaarioissa voi nähdä, että jokainen kunta on yksilö. Tiiviit keskustaajamat myötävaikuttavat siihen, että kaukolämmön tuotantotavan vaikutus nousee tärkeäksi. Kun kaupungin keskustan asukkaista iso osa on kaukolämmön piirissä, kaukolämpölaitoksen polttoaine vaikuttaa merkittävästi koko kunnan hiilipäästöihin.
Esimerkiksi Kemissä ja Torniossa kaukolämmön tuottaminen päästöttömillä polttoaineilla olisi merkittävä ympäristöteko. Kemi on jo tehnyt päätöksen turpeesta luopumisesta, ja on pitkällä siirtymässä kohti päästötöntä kaukolämpöä. Myös Keminmaassa tavoitellaan päästötöntä kaukolämpöä. Hankkeessa tehdyissä kuntakohtaisissa päästöskenaarioissa oletettiin, että yleisen kehityksen myötä myös muissa kunnissa luovuttaisiin turpeen käytöstä vuoteen 2030 mennessä.
Toinen selkeästi vaikuttava tekijä taajamissa ovat liikenteen päästöt. Tässä ennakoitiin muun muassa, että etätyö lisääntyy hieman oletettua voimakkaammin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat myös julkisen liikenteen, kauppojen ja koulujen saavutettavuus.
Kunnilla on käytössään selvät välineet, joilla se voi vaikuttaa saavutettavuuteen. Tärkein niistä on kaavoitus. Samalla keinolla voidaan vaikuttaa myös kevyen liikenteen lisääntymiseen. Kunnalla on usein myös selkeä mahdollisuus vaikuttaa kaukolämmön tuotantoon.
Jos kunnassa on maaseutumaisempaa asutusta ja maaseutuelinkeinoja, kunnan vaikutusmahdollisuudet eivät ole aivan yhtä selkeitä. Julkisen liikenteen saaminen kannattavaksi haja-asutusalueella voi olla haastavaa. Tämän lisäksi maataloudestakin syntyy hiilipäästöjä, jotka tilastoidaan kunnalle. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa alueellaan toimivan maatalouden päästöihin ovat pienet. Kunta voi kuitenkin näyttää esimerkkiä hiilipäästöjen vähentämiseen ja toimia siten muutoksen veturina.
Laajan pinta-alan kunnilla on kuitenkin myös mahdollisuuksia, joita pienen pinta-alan tiiviillä kaupungeilla ei ole. Vaikka tiivis taajama Kemissä voi auttaa vähentämään hiilipäästöjä, Kemissä ei ole välttämättä tilaa uusiutuvan energian tuotantomenetelmille. Maaseutumaisempiin kuntiin, kuten Simoon, on mahdollista rakentaa esimerkiksi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Simo onkin tässä erityisen kunnostautunut, sillä se on yksi Suomen suurimmista päästöjen vähentäjistä. Tähän vaikuttavat erityisesti kunnan alueelle rakennetusta tuulivoimasta ansaitut päästöhyvitykset. Myös Keminmaassa, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa uusiutuvaa energiantuotantoa. Tämän lisäksi Simon kunta tekee kunnianhimoisesti työtä päästöjen vähentämiseksi muussakin toiminnassaan. Myös Kemi on pitkällä ilmastoasioissa, ja saanut vietyä ilmasto- ja ympäristötyötä lähelle kuntalaisia.
