|

Vapaaehtoiset päästökompensaatiot

Tämä juttu on osa 3 / 8 sarjassa Katsaus pilotteihin

Tässä selvityksessä tarkastellaan, mitä on vapaaehtoinen päästökompensointi, minkälaisia kompensointikeinoja on, sekä millaista on hyvä päästökompensointi.

Päästöjen kompensointi, miten ja miksi?

Hiilidioksidipäästöjen kompensointi ei ole ensisijainen keino hiilineutraaliuden tavoittelussa, vaan siihen tulisi ryhtyä vasta, kun on ensin muilla keinoin pienennetty omaa hiilijalanjälkeä sekä kasvatettu hiilikädenjälkeä. Tämä jälkeen voidaan jäljelle jäävät päästöt kompensoida vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisella kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että omia kasvihuonekaasupäästöjä kompensoidaan sitomalla kompensoitavia päästöjä vastaava määrä toisaalla. Aiheuttamiensa päästöjen kompensointia voivat harjoittaa niin yritykset, julkisyhteisöt kuin kuluttajatkin. Päästöjen vapaaehtoinen kompensointi onkin kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Kompensointipalveluiden kysynnän myötä myös sen tarjonta on laajentunut.

Hiilidioksidipäästöjen vapaaehtoinen kompensointi tapahtuu yleensä rahoittamalla erilaisia päästöjä välttäviä, ilmakehästä sitovia tai poistavia hankkeita sekä hankkeita, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Päästökompensaatiossa tärkeimmässä roolissa on kompensaation määrä, yksiköihin ja tapaan liittyvän tiedon saatavuus sekä luotettavuus. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi soveltuviin laskentamenetelmiin, tuloksien raportointiin, valittujen kompensaatiokohteiden pysyvyyteen sekä läpinäkyvyyteen.

Kotimaiset maankäyttösektorin kompensaatiohankkeet ja -palvelut

Kotimaisia maankäyttösektorilla toimivia kompensaatiohankkeita sekä -palveluita tarjoavia toimijoita on tällä hetkellä 16. Toimijoiden osalta selvitettiin muun muassa erilaisia ilmastonmuutokseen, hiilinieluihin ja päästövähennyksiin liittyviä vaikutuksia sekä laskentatapoja. Toimijoiden hiilikompensaatiohankkeet sekä -palvelut liittyvät esimerkiksi metsitykseen, metsien vuokraukseen, biohiilen lisäämiseen, kivennäis- ja turvemaiden lannoitukseen ja soiden ennallistamiseen.

  • Lista kotimaisista kompensaatiohankkeita hallinnoivista toimijoista löytyy pilotin raportista.

Mitä päästöjen kompensointi maksaa?

Kompensaatiotapoja on monia erilaisia, kuten päästövähennys yksiköiden ostaminen, erilaiset metsityshankkeet, hiilinielujen lisääminen metsiin, kosteikkoihin tai maaperään, sekä uusiutuvan energian tuotanto.

Tervolan luhtitalo – Vähähiilisyyden arviointi -pilotissa laskettiin esimerkkejä päästökompensoinnin kustannuksista erilaisilla kompensaatiotavoilla. Kompensoitavia elinkaaren aikaisia päästöjä oli noin 80 tonnia CO2e.

Päästöjä voisi kompensoida turvemaita metsittämällä, puun sitoessa keskimäärin 600kg hiilidioksidia sen elinkaaren aikana. Jotta saataisiin kompensoitua n. 80t hiilidioksidipäästöjä, tulisi taimia istuttaa noin 133 kappaletta, eli noin 530 m2. Metsien tuhkalannoituksella 80 tonnin päästökompensointi maksaisi noin 3600€. Kompensoida voi myös soita ennallistamalla, mistä on hyötyä myös vesistölle, ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle. 80 tonnin kompensointi edellyttää kahden suohehtaarin ennallistamista, ja maksaisi 3200€.

Ympäristöministeriön julkaisussa Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa (valtioneuvosto.fi) on käsitelty perusteellisemmin päästöjen kompensointiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Erittäin hyvä tietopaketti vapaaehtoisesta hiilikompensaatiosta löytyy myös osoitteesta www.hiilikompensaatioinfo.fi.

Lue lisää muista pilottikohteista:

Sarjan jutut << Vähähiilisyyden arviointi -Tervolan luhtitaloPurkaa vai korjata? -Keminmaan rivitalon vähähiilisyyden arviointi >>

Similar Posts