Hirsipäiväkodissa vihreät arvot olivat lähtökohta

Kemissä avattiin lokakuussa 2021 Suomen suurin hirsipäiväkoti. Kaupungin toimenpideohjelmat ja poliittiset ohjelmat ohjasivat rakentamista alusta alkaen.
Teksti ja kuvat: Matti Nikkilä

Kemin Pajarinrannan päiväkodin pihalla lapset saavat leikkiä keväisenä päivänä pehmeän lumen, loskan ja ravankin keskellä. Ne ovat parhaita leikkejä.
Lokakuussa 2021 avattu päiväkoti on puolen vuoden toiminnan jälkeen alkanut löytää uomansa. Toimintatavat on soviteltu niin, että yhteensä kahdentoista ryhmän arki sujuu samoissa tiloissa sujuvasti.
Pajarinrannan päiväkoti on rakennettu alusta lähtien vihreitä arvoja kunnioittaen. Kaupunki on jo pitkään tavoitellut merkittävän puurakentamiskaupungin asemaa.

”Itse asiassa kaupungissa tehdyt päätökset ohjasivat toteuttamaan hankkeen tällä tavalla”, sanoo Kemin kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2016 arktisen puurakentamisen toimenpideohjelman. Siinä kaupunki päätti tukea puurakentamisen mahdollisuuksia kaupungissa: niin kaupunkikonsernin omissa, kuin yksityistenkin rakennuksissa.
Vuonna 2017 kaupunki sitoutui Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -tavoitteisiin. Suomen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteet on huomioitu myös kaupunkistrategiassa.
Kemin ympäristöpoliittisen ohjelman mukaan kaikessa kaupungin suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan ympäristövaikutukset. Vuonna 2018 hyväksytyssä ohjelmassa vastuu ympäristöasioiden noudattamisesta kuuluu kaikille kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille.

Luonto lähellä
Hirrestä rakennetun uuden päiväkodin pihalla luonto on lähellä monella tavalla. Aidan läpi näkyy meri, ja pihalla on alustana kunttaa.
Päiväkodin rakentamisesta annettuja tarjouksia arvioitiin useilla vihreistä arvoista lähtevillä kriteereillä. Muun muassa rakennuksen energiatehokkuutta, sen materiaaleja ja rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä painotettiin. Tarjouspyynnössä myös pyydettiin tarjoajilta laskelmat niistä.

”Hirsiseinä ei itse asiassa ole nykyään energiatehokkain ratkaisu. Mutta se on tiivis.”
Kaisa-Mari Immonen,
kaupunginarkkitehti
Hiilijalanjälkilaskelmissa suurin ero tarjousten välillä löytyi rakennuksen käytön aikana syntyvästä hiilidioksidista. Ennen käyttöä syntyneet vaikutukset ja käytön jälkeen syntyvät vaikutukset olivat hyvin lähellä toisiaan.
”Hirsiseinä ei itse asiassa ole nykyään energiatehokkain ratkaisu. Mutta se on tiivis”, Immonen sanoo.
Vaikka Kemiin syntyikin tiettävästi Suomen suurin hirsirakenteinen päiväkoti, hirttä on käytetty isoissa julkisissa kohteissa muuallakin Suomessa. Pudasjärvelle on noussut hirsikampus, ja hirrestä on tehty jopa liikuntahalleja.
Hirressä on myös etu, jonka huomaa erityisesti silloin, kun päiväkoti on täynnä lapsia. Materiaalit vaimentavat kaikumista, ja yleinen häly on pehmeämpää. Se luo myös rauhallisemman hengen koko rakennukseen.
Uusia energiaratkaisuja

Päiväkodissa on käytetty useita uudenlaisia ratkaisuja. Rakennuksen katolla on aurinkopaneelit ja lämmitys hoidetaan pääasiassa vesi-ilmalämpöpumpuilla. Huippuja varten rakennuksessa on mahdollista käyttää myös kaukolämpöä.
”Vesi-ilmalämpöpumppuja ei ole Kemissä käytetty aiemmin, mutta esimerkiksi uimahallin katolla on käytössä aurinkopaneeleita”, Immonen sanoo.
Rakennuksen energiatehokkuutta on pyritty parantamaan myös kesäaikaa ajatellen. Koska hirsipäiväkodissa on isoja ikkunoita, ne saattavat lämmittää tiloja auringonpaisteella runsaasti. Se taas tarkoittaa sitä, että ilmanvaihtojärjestelmä joutuu tekemään töitä viilentääkseen tiloja.
”Tämän vuoksi ikkunoissa on auringonsuojakalvot, jotka vähentävät lämpökuormaa”, Immonen toteaa.

- Hirsipäiväkodissa vihreät arvot olivat lähtökohta
- Hiilipäästöjen vähentämisen Suomen mestari haluaa parantaa jatkuvasti
- Keminmaassa pyritään hiilineutraaliin kaukolämpöön
- Biokaasulaitos on iso investointi, mutta mittavat ovat hyödytkin
- Ilmastonmuutos liikuttaa pelaajia
- Vastuullisuutta betoniteollisuudessa -Hyviä käytäntöjä eteenpäin