Hiilipäästöjen vähentämisen Suomen mestari haluaa parantaa jatkuvasti

Hiilipäästöt ovat laskeneet kaikissa Meri-Lapin kunnissa. Vaikka koko joukon suunta on hyvä, joukossa on yksi erityinen valonpilkku. Simon kunnassa työtä on helppo edistää, sillä päättäjät tukevat ilmastotoimia.

Hinku-verkostossa kuntien kunnianhimoinen tavoite on vähentää koko alueensa päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Laskelmien valossa Simo on saavuttanut tavoitteen todella reippaasti vähintään kymmenen vuotta etuajassa. Jo vuonna 2017 kunnan kokonaispäästöt olivat 121 prosenttia pienemmät, kuin tarkastelun aloitusvuotena.

Pelkkiä lukuja katsomalla voisi ehkä luulla, että Simossa on onnistuttu lopettamaan hiilipäästöt kokonaan ja että kunnassa keskitytään nyt hiilen sitomiseen. Aivan pysähtynyt kunta ei tietenkään ole. Liikenne kulkee edelleen, talot lämmitetään ja ihmiset käyvät töissä.

Muutoksen selittää kunnan alueelle viime vuosina rakennettu tuulivoima. Koska tuulivoima vähentää päästöjä Suomen sähköverkossa, tuulivoimaloiden kotikunnat saavat niistä päästöhyvitystä. Suomen kunnista Simo onkin hyötynyt eniten päästövähennyksistä, kun vähennysten määrä suhteutetaan kunnassa syntyneisiin päästöihin.

Työtä riittää

”Onhan se hitonmoinen työmaa”, kuvailee Simon tekninen johtaja Ilkka Soukka tuulivoiman rakentamiseen liittyvää kaavoittamista ja muuta työtä erilaisine selvityksineen. ”Mutta henkilökohtaisesti kyllä puollan tuulivoiman rakentamista edelleen.”

Soukalla töitä on riittänytkin. Vuonna 2019 Simossa oli 37 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti oli 129,2 megawattia. Kuntaan on valmistumassa 27 tuulivoimalaa lisää ja luvitetussa vaiheessa on 27 tuulivoimalaa. Näiden lisäksi vielä kahdelle muulle alueelle ollaan kaavoittamassa tuulivoimaa ja kunnassa pohditaan myös muun uusiutuvan energian mahdollisuuksia.

”Itse olen miettinyt, että esimerkiksi käytöstä poistuneet turvesuot voisivat olla hyviä sijoituspaikkoja aurinkovoimalle”, Soukka toteaa.

Kun tuulivoimaa ryhdyttiin rakentamaan Simoon ensimmäistä kertaa, asia kiinnosti kuntalaisia suuresti. Nykyään tuulivoimaa koskeviin yleisötilaisuuksiin tulee enää verrattain vähän väkeä. Pikemminkin voi sanoa, että kuntalaiset näkevät tuulivoiman tulonlähteenä. Maanomistajat ovat hyvin tietoisia siitä, kuinka tuulivoimalat voivat tuottaa heille vuokratuloa.

”Meillä luonnonolosuhteet ovat otolliset tuulivoiman rakentamiselle. Meillä ei ole pahemmin korkeita paikkoja eikä tuulivoima häiritse esimerkiksi matkailua”, Soukka kertoo.

Polttopuut tien vierestä

Simossa Leipiön tuulivoimapuiston alueella liikkuu autoja tasaiseen tahtiin. Alueelle rakennetaan parhaillaan lisää tuulivoimaa. Tuulivoimapuiston rakentajien joukossa liikkuu muutakin väkeä.

Yksi heistä on simolainen Pentti Anttila. Hän on hakemassa peräkärryynsä puukuormaa.

”Nämä tuulenkaatamat ovat hyviä polttopuita. Ne ovat kaatuneet juurineen, ja ne ovat tässä vaiheessa käytännössä jo melkein kuivia, ehkä aivan tyviosaa lukuun ottamatta.”

Anttilan työmaa on kohtuullisen helppo. Aivan palstan vierestä kulkee kantava soratie. Puita voi hakea saman päivän aikana useamman kuorman, sillä kulkeminen on helppoa.

Maanomistajat voivat hyötyä tuulivoimapuistojen rakentamisesta myös sen myötä, että kulkeminen metsässä autolla helpottuu: tuulivoimalatyömaa vaatii metsäänkin kunnon tiet rakentamisen ajaksi.

Leipiössä puutavaraa näkee myös isommassa mittakaavassa, sillä teiden varrella on useampiakin hakkuupinoja. Samalla tavalla tienposkessa näkyy säännöllisesti hirvenmetsästäjien rakentamia torneja.

Simossa yksi kuntalaisille tärkeä ele löytyy myös tuulivoimaloiden kyljestä. Ensimmäisiä tuulivoimapuistoja rakentaneet yritykset nimittäin ottivat käyttöön tavan ristiä voimalat kunnassa syntyneiden lasten mukaan.

Tuulivoiman suurkunta

Jos kaikki nyt rakenteilla olevat ja kaavoitetut voimalat rakennetaan suunnitelmien mukaan, Simon sähköntuoton kapasiteetti kasvaa vähän yli 650 megawattiin.

Tuulivoima ei tuota koko aikaa energiaa täydellä kapasiteetilla, mutta on kuitenkin hyvä vertailla: Olkiluodon kolmannen reaktorin teho on 1600 megawattia. Fennovoima puolestaan suunnitteli rakentavansa Pyhäjoelle 1200 megawatin ydinvoimalan. Simon 650 megawatin tuulivoimakapasiteetti ei näille luvuille tuotannollaan suoraan pärjää, mutta joka tapauksessa kapasiteetti nousee niiden rinnalle merkittäväksi.

Noin kolmen tuhannen asukkaan kunnassa on laskettu, että Simon osuus koko Suomen sähköntuotannosta on nykyään kymmenkertainen verrattuna kunnan väkiluvun osuuteen Suomessa. Kun Sarvisuolle suunniteltu tuulivoimapuisto valmistuu, suhteellinen tuotanto kunnassa voi olla jopa kaksikymmentäkertainen asukasmäärään nähden.

Tulevissa päästölaskennoissa tuulivoimasta saatujen päästöhyvitysten osuus pienenee. Uuden tuulivoiman rakentaminen kuitenkin loiventaa laskentatavan muutoksen vaikutusta Simon päästöihin.

Päättäjät tukevat

Simossa tuulivoimaa on helppo rakentaa pitkälti siksi, että kunnan päättäjät tukevat sitä.

Puukuormaa tekevä Anttilakin listaa mielellään tuulivoiman hyviä puolia. Kunta saa voimaloista verotuloa, maanomistajat vuokratuloa ja tiet ovat hyvässä kunnossa. Eläkkeellä oleva entinen palopäällikkö näkee asiassa myös turvallisuusnäkökohdan.

”Enää eivät marjastajatkaan eksy helposti, sillä näkyvissä on melkein aina jokin tuulivoimala.”

Kunnan strategiassa sanotaan, että kunta edistää uusia energiamuotoja ja että se haluaa luoda imagoa uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijänä. Hiilipäästöjä on vähennetty myös muun muassa siirtymällä kaukolämmössä kokonaan biopolttoaineeseen. Malinin kuntoradalle on asennettu energiaa säästävä valaistus.

Soukka kertoo, että mitä pidemmälle hiilipäästöjen vähentäminen menee, sitä enemmän töitä säätökohteiden löytämiseen täytyy tehdä.

Ilmastoviisas Meri-Lappi -hanke on apuna, kun kunnat pohtivat Hinku-verkostoon liittymistä. Jos Simossa tehdään päätös liittyä kohti hiilineutraaliutta pyrkivien kuntien verkostoon, voi kokemusten vaihtaminen verkoston kesken helpottaa kehittämiskohteiden löytämisessä.

Kriittisiäkin kuunneltava

Kaikki eivät ole Simossakaan sataprosenttisesti mukana tukemassa tuulivoimaa, ja osa myös kritisoi asiaa.

”Yksi asia, mistä keskustellaan, on, mitä tuulivoimalalle tapahtuu 25 vuoden jälkeen ja voiko sen kierrättää,” Soukka sanoo.

Erityisesti puhutaan siitä, voiko tuulivoimalan komposiittisiipiä kierrättää. Soukka sanoo, että siihen on Suomessa yksi toimija. Hän kuitenkin näkee siinäkin mahdollisuuden saada kuntaan uutta liiketoimintaa.

Tuulivoimalan juurella voi kuulla generaattorin tasaisen huminan ja siipien suhinan, mutta esimerkiksi auton sisälle ääni ei enää kuulu. Kuntakeskuksessa asuva Anttila sanoo, että aamuyöllä kovalla tuulella voimaloista saattaa kuulua jotain ääntä.

”Mutta jo aamulla nelostien liikenne peittää sen äänen”, Anttila toteaa.

Toinen mahdollisesti rajoittava teema tuulivoiman rakentamisen suhteen Simossa on kunnan sijainti Perämeren rannalla. Vaikka merellä voisi olla tilaa rakentaa, sinne rakentaminen on kallista. Eikä merialueelle välttämättä toivota muutenkaan tuulivoimaloita.

”Tämän alueen ihmisille meri on tärkeä”, Soukka toteaa.

Sarjan jutut