betoni

Tietoa rakennushankkeista päätöksenteon tueksi

puisia väliseinärakenteita
Pilottitarkastelun kohteessa puurankarakenteella hiilikädenjäljen osuus hiilijalanjäljestä on on 32 prosenttia. Kuva: Pixabay

Kyläjoen koululla maalämpöön siirtyminen voi maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. Jos Simon koulukeskus toteutetaan hirsirakenteella, sen hiilikädenjälki on merkittävästi isompi, kuin muilla tarkastelluilla toteutustavoilla.

Rakentaminen on keskeinen toimiala vähähiilisen yhteiskunnan tavoittelussa. Rakennettu ympäristö kuluttaa 40 prosenttia käytetystä energiasta, 30 prosenttia kaikista raaka-aineista ja aiheuttaa kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä.

Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeessa luomme päätöksenteon tueksi uutta tietoa keinoista vähentää hiilipäästöjä rakentamisessa.

Rakennuksia Kemin kaupungissa
Rakentaminen on keskeinen toimiala vähähiilisen yhteiskunnan tavoittelussa. Kuva: Lapin materiaalipankki / Lumo Image

Tähän mennessä hankkeen pilottien kautta on muun muassa opittu, että öljystä luopuminen ja maalämpöön siirtyminen voi maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. Jos energian hinnat tasaantuvat vuonna 2023 sille tasolle, mitä julkisuudessa on ennustettu, Kyläjoen koululla öljyn vaihtaminen maalämpöön maksaa itsensä takaisin jopa kolmessa vuodessa.

Rakentamisen päästöjen tarkastelutapa muuttuu

Päästöjen tarkastelussa on tähän asti keskitytty rakennusten energiankäytön päästöihin. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä jatkossa säädökset ohjaavat ottamaan huomioon myös materiaaleihin, kuljetuksiin, työmaan toimintaan ja korjauksiin liittyvät päästöt päästöjen arvioinnissa. Säädösohjausta valmistellaan sillä tähtäimellä, että se käynnistynee vuonna 2025.

Jotta uusi asia ei tulisi yllätyksenä, on syytä ennakoida muutosta jo nyt ja ottaa aiheen perusteet haltuun. Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeessa lisäämme tietoa ja kokemusta näistä vaatimuksista. Tähän tartutaan erityisesti vähähiiliseen rakentamiseen keskittyvän työpakettimme kautta.

Työpaketissa keskitymme rakennushankkeiden päästölaskennan ennakointiin ja rakennushankkeiden päästöjen kompensointiin. Teemme tätä toteuttamalla pilotteja ja järjestämällä perehdyttämistyöpajoja. Pilotit antavat kuntiin konkreettista tietoa rakennushankkeista, ja niistä saatuja oppeja voi hyödyntää myös muissa kunnissa.

Pilottien tuloksena saadaan esimerkiksi tietoa rakennuksen elinkaaripäästöistä ympäristöministeriön menetelmää noudattamalla. Menetelmällä saadaan tietoa rakennuksen hiilijalanjäljestä sekä hiilikädenjäljestä. Siinä, missä hiilijalanjälki kertoo rakennuksen kielteisistä päästövaikutuksista, hiilikädenjälki kertoo rakennuksen ilmastohyödyistä.

Elinkaaripäästöjen lisäksi piloteissa muun muassa vertaillaan vaihtoehtoisia rakentamiskonsepteja, kuten betonirakenteisen, puurankarakenteisen ja hirrestä rakennetun rakennuksen eroja. Tämän lisäksi tutkimme mahdollisuuksia optimoida rakentamista kohti hiilineutraalia rakennushanketta.

Kuusi erilaista tarkastelua

Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen aikana toteutamme kuusi pilottitarkastelua. Niistä jokainen pureutuu omaan teemaansa. Teemat ovat:

  • Uudisrakentamisen eri rakennuskonseptien vertailevat tarkastelut
  • Korjausrakentamisen tarkastelut, ”purkaa vai korjata”
  • Korjausrakentamisen tarkastelut, energiaremontit
  • Korjausrakentamisen tarkastelut, lämmitystapamuutos 1
  • Korjausrakentamisen tarkastelut, lämmitystapamuutos 2
  • Ulkoisten kompensaatioiden tarkastelut

Ensimmäisessä hankkeemme valmistuneessa pilotissa tarkasteltiin Simoon suunnitteilla olevan uuden koulukeskuksen mahdollisia rakennuskonsepteja. Vertailussa otettiin tarkasteluun kolme erilaista mahdollista toteutustapaa: betonielementtirakenne, puu-rankarunko tiiliverhouksella ja hirsirakenne. Rakennustapaa ei ole Simossa vielä päätetty, mutta vertailulla tuotettiin tietoa päätöksenteon tueksi.

betonitaloja
Simon koulukeskusksessa betonirakenteen hiilikädenjälki olisi hankkeen selvityksen mukaan 20 prosenttia sen hiilijalanjäljestä. Kuva: Pixabay / Michael Gaida

Pilotin tulokset kertovat, että kuvailluista kolmesta rakentamistavasta hirsirakenne kuluttaa eniten kaukolämpöä vuodessa. Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa, kun tarkasteluun otetaan rakennuksen hiilijalanjäljen lisäksi myös sen hiilikädenjälki. Hirsirakennuksessa positiivisten ilmastovaikutusten suhde rakennuksen negatiivisiin ilmastovaikutuksiin on merkittävin. Hirsirakennuksessa hiilikädenjälki on 46 prosenttia sen hiilijalanjäljestä. Puurankarakenteella tämä osuus on 32 prosenttia, ja betonirakenteella 20 prosenttia.

Selkeimmät erot rakennuksen koko elinkaaren ilmastopäästöissä konseptien välillä syntyivät materiaalien valmistukseen sekä energian käyttöön liittyvissä päästöissä. Betonirakenteen valmistuksessa syntyy vaihtoehdoista selvästi eniten hiilipäästöjä, mutta hirsirakennus kuluttaa pilotin tulosten mukaan vuosien aikana eniten energiaa. Tämä johtuu siitä, että hirsiseinän lämmönläpäisykertoimelle eli U-arvolle on myönnetty muita rakennetyyppejä matalampi raja-arvo, jotta massiivipuurakenteiden toteuttaminen olisi helpompaa

Merkittävää Simon pilotin tuloksissa on se, että jokaisella toteutustapavaihtoehdolla hiilijalanjälki jää edelleen suuremmaksi kuin hiilikädenjälki. Jos tavoitteena on luoda täysin hiilineutraali rakennushanke, tavanomaiset toteutustavat eivät riitä, vaan totuttujen ratkaisujen lisäksi on tehtävä muitakin toimenpiteitä. Voi olla mahdollista, että tämänkin jälkeen hiilineutraaliuden tavoittaminen vaatii sitä, että rakennushankkeelle hankitaan jonkinlaisia päästöhyvityksiä tai kompensaatioita. Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen kompensaatioihin keskittyvä pilottiselvitys valmistuu myöhemmässä vaiheessa.

Sahattua puuta
Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

Tietoa tarjolla

Similar Posts