Kolmen eri konseptin hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen vertailu, Simon koulukeskus
Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen aikana tehtiin kuusi pilottiselvitystä. Pilottien materiaalit löytyvät materiaalit välilehdeltä.
Ensimmäisessä pilotissa vertailtiin koko elinkaaren hiilijalanjäljen sekä hiilikädenjäljen näkökulmasta kolmea erilaista suunnittelukonseptia tulevalle koulurakennukselle. Nämä suunnittelukonseptit olivat 1) betoni- 2) puuranka- ja 3) hirsirakenteiset vaihtoehdot.
Tarkastelu tehtiin tarveselvitys -vaiheessa olevalle uudelle, bruttoalaltaan 7 000 m2 olevalle kaksikerroksiselle koulurakennukselle, mikä on tarkoitus toteuttaa lähivuosina Simon kunnan alueelle. Tarkkoja suunnitelmatietoja ei ollut saatavilla kohteesta vielä pilotoinnin aikana, minkä vuoksi raportissa on esitetty ne lähtötiedot sekä oletukset joita kohteen arvioinnissa on käytetty. Pääasiallisena lämmitystapana kohteessa on puuhaketta polttoaineena käyttävä kaukolämpö. Lisäksi kohteessa on varaus aurinkosähköjärjestelmälle.
Vertailukonseptien arviointi suoritettiin OneClickLCA-ohjelmistoa hyödyntäen. Laskentaa varten tarvittavat materiaalitiedot määritettiin kohteen laajuustietojen pohjalta hyödyntäen ohjelmiston Carbon Designer -sovellusta. Lisäksi lähtötietojen pohjalta laadittiin arvot kohteen energiankulutusta koskien.
Raportissa on esitetty tarkemmin laskentakonsepteissa käytetyt materiaalien laajuustiedot, sekä energiankulutuksen arvioinnissa käytetyt tiedot.
Tulokset
Hiilijalanjälki: Kaikki vaikutuskategoriat huomioon ottaen konseptien hiilijalanjäljiksi saatiin:
- Betonirakenteinen 14 kg CO2e/m2/a
- Puurankarakenteinen 13,3 kg CO2e/m2/a
- Hirsirakenteinen 14,2 kg CO2e/m2/a
Pienimmät päästöt syntyvät rankanrakenteisessa konseptissa. Rankarakenteen päästöt ovat 6,3% pienemmät kuin hirsirakenteisessa ja 5% pienemmät kuin betonirakenteisessa konseptissa.
Hiilikädenjälki: Kaikki vaikutuskategoriat huomioon ottaen konseptien hiilikädenjäljiksi saatiin:
- Betonirakenteinen -2,8 kg CO2e/m2/a
- Puurankarakenteinen -4,2 kg CO2e/m2/a
- Hirsirakenteinen -6,6 kg CO2e/m2/a
Kaikissa konsepteissa merkittävä osa hiilikädenjäljestä muodostuu uudelleen käytöstä sekä kierrätyksestä.
Hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen vertailu eri suunnittelukonsepteissa
Kun verrataan suunnittelukonseptien hiilikädenjälkeä sen hiilijalanjälkeen, huomataan, että hirsirakenteisen konseptin hiilikädenjälki on lähes puolet sen hiilijalanjäljestä. Betonirakenteisen konseptin hiilikädenjälki taas on 20% hiilijalanjäljestä. Kaikkien konseptien hiilijalanjälki on siis huomattavasti suurempi kuin hiilikädenjälki.
Suunnittelukonseptien ratkaisuja on mahdollista optimoida eri tavoin vähähiilisyyden edistämiseksi edelleen. Esimerkiksi:
- optimoimalla rakennuksen muotoa kerroslukua muuttamalla
- kehittämällä kohteen tilatehokkuutta
- energiatehokkuutta parantamalla
- tuottamalla itse uusiutuvaa energiaa aurinkosähköjärjestelmän avulla
- hankkimalla 100% uusiutuvasti tuotettua sähköä sekä kaukolämpöä.
Lue myös artikkeli: Tietoa rakennushankkeista päätöksenteon tueksi
- Tietoa rakennushankkeista päätöksenteon tueksi
- Vähähiilisyyden arviointi -Tervolan luhtitalo
- Vapaaehtoiset päästökompensaatiot
- Purkaa vai korjata? -Keminmaan rivitalon vähähiilisyyden arviointi
- Kolmen eri konseptin hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen vertailu, Simon koulukeskus
- Kemin uimahalli -vähähiilisyyden arviointi
- Lämmitysjärjestelmän muutos öljystä maalämpöön, Kyläjoen koulu
- Lämpölaitoksen siirto, hakkeella lämpöä rivitaloille