Vähähiilisyyden arviointi -Tervolan luhtitalo

Ilmastoviisas Meri-Lappi –hankkeen aikana toteutetaan kuusi pilottitarkastelua. Näistä neljännessä arvioidaan kahden eri suunnittelukonseptien päästöjä koko elinkaaren ajalta.

• Lue lisää pilottikohteesta tästä (41 sivua)

Pilotoinnin kohteena on luhtitalo Tervolassa, jonka bruttoala on 300brm². Kohteen tarkastelujaksoksi on määritelty 50 vuotta. Pilotissa tarkastellaan kantavien rakenteiden osalta hirsi- sekä rankarakennetta. Lämmitystavan osalta perusratkaisut esitetään ensin maalämpökohteen näkökulmasta ja tämän jälkeen arvioidaan vaikutukset tapauksessa, jossa kohde liitetään kaukolämpöön. 

Tervolan pilottikohteen elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon sen koko elinkaaren vaiheet. Materiaalien päästöjen laskemiseen tarvitaan materiaalien menekkitiedot sekä materiaalikohtainen päästökerroin. Materiaalien paino kerrotaan päästökertoimella, jolloin saadaan tulokseksi hiilijalanjälki. Se ilmoitetaan esimerkiksi hiilidioksidiekvivalenttikiloina tai –tonneina (kgCO₂e). Energiankäytön päästöt lasketaan myös vastaavalla tavalla, eli käytetty energia (kWh) kerrotaan energiamuodon päästökertoimella, ja tulokseksi saadaan hiilijalanjälki (kgCO₂e).

Lähtötietojen pohjalta Tervolan pilottikohteen energiankulutukseksi arvioitiin hirsirakenteisessa konseptissa 25 000 kWh/a, ja rankarakenteisessa konseptissa 22 000 kWh/a (maalämpö).

Vähähiilisyyden arviointi

Hiilijalanjälki lasketiin sekä hirsi- että rankarakenteiselle konseptille:

Kohteen hiilijalanjäljen laskennan tuloksista huomaa, että hirsirakenteisen sekä rankarakenteisen konseptin hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri. Hirsirakennuksen hiilijalanjälki on 11,3 kg CO₂e/m²/a ja rankarakennuksen 10,9 kg CO₂e/m²/a.

Kun hiilijalanjäljen laskennan tulokset eritellään kaikkien elinkaaren vaiheiden mukaan, nousevat esille materiaalien valmistus (35% sekä hirsi- että rankarakenteisessa) sekä energian käyttö (43% hirsirakenteisessa ja 39% rantarakenteisessa).

Myös hiilikädenjälki laskettiin sekä hirsi- että rankarakenteiselle konseptille:

Hiilikädenjäljen laskennan kokonaistuloksessa hirsi- ja rankarakenteista konseptia vertaillessa muutos hirsirakenteesta rankarakenteiseksi laskee kohteen hiilikädenjälkeä merkittävästi. Hirsirakenteisen konseptin hiilikädenjälki on 12,4 kg CO₂e/m²/a, ja rankarakenteisen 55% matalampi, eli 5,6 CO₂e/m²/a.

Hiilikädenjälkeä ja hiilijalanjälkeä vertaillessa konsepteittain huomataan, että hirsirakenteinen suunnittelukonsepti on hiilineutraali, tai oikeammin 10% verran vaikutuksiltaan positiivinen:

Rankarakenteisen konseptin hiilikädenjälki taas on noin 51 % hiilijalanjäljestä. Tämä tarkoittaa, että mikäli rankarakenteisessa kohteessa tavoiteltaisiin hiilineutraaliutta, kompensoitavia päästöjä olisi 5,3 kg CO₂e/m²/a.  Kohteen laajuus ja tavoiteltu käyttöikä huomioon ottaen se tarkoittaisi kokonaispäästöinä noin 80 tonnia CO₂e.

Lue myös muista pilottikohteista:

• Simon koulukeskuksen konseptivaiheen vertailut -hiilijalanjälki & hiilikädenjälki
• Lämmitystapamuutos “öljystä maalämpöön”, Kyläjoen koulu, Tornio
• Lämmitystapamuutos öljystä uusiutuviin, lämpölaitoksen siirto, Ylitornio

Sarjan jutut

<< Tietoa rakennushankkeista päätöksenteon tueksiVapaaehtoiset päästökompensaatiot >>