|

Kemin uimahalli -vähähiilisyyden arviointi

Tämä juttu on osa 6 / 8 sarjassa Katsaus pilotteihin

Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen aikana tehtiin kuusi pilottiselvitystä. Pilottien materiaalit löytyvät materiaalit välilehdeltä.

Kuudennessa eli viimeisessä pilottiselvityksessä tarkastellaan Kemin uimahallin tilannetta korjausrakentamisen ja energiankulutuksen näkökulmista hyödyntäen lämpökamerakuvauksesta saatuja tietoja. Pilotissa tarkastellaan kohteen vähähiilisyyttä ja verrataan korjaushanketta ja uudisrakennushanketta päästölaskennalla. Lisäksi tarkastelussa on kohteen energiankulutus sekä jäteveden lämmöntalteenotto.

Kemin uimahalli on rakennettu vuonna 1967, ja siellä on tehty peruskorjaus vuonna 1997. Kohteen bruttoala on 5156 m2. Vuonna 2015 kiinteistölle on toteutettu Motivan mallin mukainen energiakatselmus. Pilottiselvityksessä on käytetty apuna lämpökamerakuvausta, jolla on saatu lisätietoja lämpövuodoista.

Pilotin tarkoituksena on perehtyä kohteen nykytilanteeseen ja päivittää osittain myös energiakatselmuksen tietoja. Kuten muissakin piloteissa, tässäkin elinkaariarviointi tehtiin Ympäristöministeriön arviointimenetelmän mukaisesti ja kohteen koko elinkaaren ajalta. Pilottiselvityksen raportissa on tarkemmin eriteltynä materiaalit ja laskentakonseptin laajuustiedot sekä kohteen korjaustarpeen arvio. Suurimmalta osin korjaustarpeen todetaan olevan 100%.

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki

Rakennukseen lasketaan mukaan rakennuksen rakenteiden maanpäälliset osat sekä taloteknisten järjestelmien pääosat. Rakennuspaikkaan sisältyvät osat, jotka sijaitsevat maan alla sekä muut rakennuspaikalla olevat rakenteet.
Hiilijalanjälki eriteltynä elinkaaren vaiheisiin.

Yllä olevissa kuvaajissa esitetään kohteen hiilijalajälki koko sen elinkaaren ajalta sekä hiilijalanjälki jaettuna elinkaaren eri vaiheisiin. Kuvaajista nähdään, että rakennusten osalta hiilijalanjälki on pienempi korjaushankkeella siinä säilytettävien rakenteiden ansiosta. Etua materiaalien osalta tulisi noin 20%. Kun hiilijalanjälkeä tarkastellaan sen eri elinkaaren vaiheilta, voidaan todeta materiaalien valmistusvaiheen olevan hiilijalanjäljen synnyssä eniten päästöjä aiheuttava vaihe.

Hiilikädenjäljet ovat korjaushankkeella sekä uudisrakennushankkeella yhtä suuret, 0,9 kg CO2e/m2/a. Hiilijalanjälkeä sekä -kädenjälkeä verratessa, korjaushankkeen hiilikädenjälki on noin 13% hiilijalanjäljestä ja uudisrakennuksella noin 10% hiilijalanjäljestä. Tämä tarkoittaisi siis, että hiilineutraaliuteen on kummassakin konseptissa matkaa, ja se saavuttaakseen tulisi kompensoida tai tehdä muita päästöjen kokonaisuutta parantavia toimenpiteitä.

Energiankulutuksen nykytila ja vertailut

Kuten aluksi todettiin, pilotin tavoitteena energiankulutuksen osalta on perehtyä nykytilanteeseen ja päivittää vuonna 2015 Motivan mallin mukaan tehdyn energiakatselmuksen tietoja.

Kiinteistö on liitetty Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpöverkkoon, ja sillä on 0,4kV:n pienjänniteteholiittymä Kemin Energia ja Vesi Oy:n sähköverkkoon. Tämän lisäksi kiinteistössä on noin 30kW aurinkosähköjärjestelmä. Kiinteistö on myös liitetty Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesi ja viemärivekostoihin.

Kuvaajasta nähdään uimahallin vuosien 2012-2022 kävijämäärät. Vuosina 2018 ja 2019 halli on ollut osittain kiinni, minkä lisäksi kävijämääriin vaikuttavat vuosina 2020-2022 koronarajoitteet, hallin ollessa tällöin myös kiinni useita kuukausia. Nämä kävijämäärien muutokset ovat nähtävissä oheisesta kuvaajasta.

Normitettu lämmönkulutus kohteessa on keskiarvollisesti 2900MWh/a. Normaali sähkön vuosikulutus on noin 1000MWh/a, ja vedenkulutus asiakasta kohden on noin 158 litraa.

Niin sanotun “normaalin” vuoden energiankulutus muodostuu noin 150 000 asiakkaasta, 1000MWh sähkönkulutuksesta, 2900MWh kaukolämmön kulutuksesta sekä asiakasmäärän mukaan lasketusta vedenkulutuksesta, joka on noin 23 700m3.

Motivan energiakatselmuksen tietokantaan verratessa Kemin uimahallin kulutustiedot vastaavat melko hyvin keskimääräistä kulutusta. Ainoastan lämmönkulutus on Kemin uimahallissa merkittävästi mediaania korkeampi. Tarkemmat vertailuarvot voit lukea raportista.

Johtopäätökset

  1. Kävijämäärät ennen remontteja ja koronaa olivat noin 150 000 vuodessa (2012-2018). Vuonna 2022 on päästy taas ”normaaliin” alkuvuoden sulun jälkeen.
  2. Kävijämäärien vaikutus lämmitykseen on melko pieni, mutta se on havaittavissa.
  3. Sähkönkulutukseen kävijämäärällä on vaikutusta hieman enemmän. Kulutus kävijää kohden on hieman noussut, vaikka aurinkosähköjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2018.
  4. Vedenkulutuken arvot saatiin kohdilleen.
  5. Pelkkä käyttöveden kulutuksen seuranta näyttää, että vesikalusteiden päivittämisellä on saatu pienennettyä vedenkulutusta 88 litraa/kävijä -> 79 litraa/kävijä.
  6. Uimahallin vieressä on rivitalo (noin 200 m2), jonka kulutus on ollut uimahallin kulutuksessa. Se kuitenkin puretaan vuonna 2023, ja lämmöt siitä on katkaistu syksyllä 2022.

Lue raportista tarkemmin pilotista, sekä lisäksi jäteveden lämmöntalteenotosta ja -tarkastelusta.

Sarjan jutut << Kolmen eri konseptin hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen vertailu, Simon koulukeskusLämmitysjärjestelmän muutos öljystä maalämpöön, Kyläjoen koulu >>

Similar Posts