Keminmaassa pyritään hiilineutraaliin kaukolämpöön
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyminen avasi Keminmaan Energia ja Vesi Oy:lle uusia investointien rahoituskanavia. Tehokkuuden lisääminen on yhtiölle tärkeää.
Keminmaan Energia ja Vesi Oy on tekemässä suurta muutosta kaukolämmön tuotannossa. Se on siirtymässä lämmityksen muotoon, joka pienentää yhtiön laskennallista hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Yhtiön nykyiset kiinteän polttoaineen kaukolämpölaitokset on rakennettu 80- ja 90-luvuilla. Nykyiset ympäristömääräykset ja kriteerit aiheuttavat sen, että laitoksella olisi tarve tehokkaammalle savukaasujen pesujärjestelmälle.
”Kun tiedossa oli myös, että turpeen käytön verotusta Suomessa muutetaan, lähdimme ajamaan vuonna 2018 toisenlaista ratkaisua”, Kuula kertoo.
Keminmaan Energia ja Vesi aikoo siirtyä ostamaan kaukolämpönsä Metsä-Fibren tulevalta biotuotetehtaalta. Tehtaan energiantuotanto perustuu uusiutuviin energianlähteisiin, joten ratkaisulla on merkittävä vaikutus myös Keminmaan kaukolämmön hiilipäästöihin.
”Kyseessä on ratkaisu, joka kestää vähintään 40 vuotta. Tämän lisäksi sen kokonaiskustannus noin 5 miljoonaa euroa pienempi, kuin perinteiset ratkaisut. Investoinnin takaisinmaksuaika on suhteellisen lyhyt”, Kuula toteaa.
Päinvastoin kuin muualla Suomessa, Keminmaan Energialla ja Vedellä voi olla tulevaisuudessa jopa mahdollista laskea kaukolämmön hintaa asiakkailleen – siitäkin huolimatta, että kaukolämmön kysyntä ja yleinen energian hinta kasvavat.
Silmät auki ajamista
Keminmaan Energia ja Vesi Oy:n ensimmäinen vuosi energiatehokkuussopimuksen piirissä on käynnissä, ja tammikuussa on vuorossa ensimmäinen raportointi. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyminen on tarkoittanut yhtiölle toisaalta hieman lisääntynyttä työtä, mutta toisaalta se tuo runsaasti myös hyötyjä.
”En koe työtä ylivoimaiseksi”, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kuula. ”Totta kai raporttien ajamisen voi nähdä halutessaan vaivana, mutta toisaalta voi verrata asiaa siihen, että ajettaisiin vain katsomalla taustapeiliin ja toteamalla mitä tapahtui, ilman, että asiaan voi itse vaikuttaa.”
Kuula viittaa viimeisellä ajatuksella siihen, että vaikka energiatehokkuussopimuksen raportointi vaatii työaikaa, se myös tuottaa raportoijalle itselleen tietoa siitä, mistä yritys voi löytää toimenpiteiden kohteita.
Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on tuonut mukanaan myös merkittävän lisän yrityksen investointien tukirahoitusmahdollisuuksiin. Sopimukseen liittyminen avasi yritykselle mahdollisuuden hakea niin kutsuttua RRF-rahoitusta.
Business Finlandin kautta myönnettävä RRF (Rescue and Resilience Facility)-rahoitus tähtää innovatiivisten, kestävää kehitystä ja digitalisaatiota edistävien ratkaisuiden kehittämiseen kansainvälisille markkinoille. RRF-rahoituksesta käytetään myös nimitystä ”EU:n elpymisväline”.
Keminmaan Energia ja Vesi on hakenut RRF-tukea kaukolämmön kehittämiseen, ja hakemusta käsitellään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Hävikin vähentäminen tärkeää
Keminmaan Energia ja Vesi Oy kuuluu Suomessa siihen kohtuullisen rajattuun joukkoon, missä kunnan omistama energiayhtiö ja vesiyhtiö toimivat saman katon alla. Vihreys ja tehokkuus ovat tärkeitä yritykselle. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen ja kiertotalouden edistäminen ovat tärkeitä myös imagon kannalta.
Yksi keskeisiä tehokkuuden lisäämisen keinoja Keminmaan Energia ja Vesi Oy:lle on hävikin vähentäminen. Siihen on myös sitouduttu energiatehokkuussopimukseen liittymisen yhteydessä. Tehokkuus näkyy asiakkaille edullisina siirtohintoina.
”Keminmaan sähköverkossa on noin 300 muuntajaa. Vanhoissa muuntajissa hävikki voi olla helposti jopa 10 prosenttia. Jos ajattelemme esimerkiksi yhtä 500 kilowatin muuntajaa, vanhanaikaisen muuntajan tehohäviöllä lämpenisivät useamman uimahallin saunan kiukaat”, Kuula sanoo.
Nykyaikaisessa muuntajassa hävikki on vain muutaman prosentin luokkaa.
”Muuntajan vaihtaminen maksaa, mutta uuden muuntajan elinkaari on pidempi kuin vanhan, ja samalla sähköhäviö verkossa pienenee.” Maksamalla hävikin pienentämisestä verkossa voi pidemmän päälle saada taloudellista hyötyä.
Toinen hävikkiä aiheuttava kohde on vesijohtoverkosto. Keminmaassa vettä kulutetaan 400 000 kuutiota vuodessa. Verkkoon kuitenkin pumpataan merkittävästi enemmän vettä, kuin mitä asiakkaat kuluttavat. Tämä ilmiö on yleinen koko maassa.
”Vuotovesien kuriin saaminen tuo tehokkuutta. Sillä on myös mahdollisuus saada aikaan säästöjä”, Kuula toteaa. Maan alla sijaitsevasta vesijohtoverkostosta vuotokohtien löytäminen ja korjaaminen on kuitenkin huomattavasti työläämpää, kuin pylväässä olevan muuntajan vaihtaminen.
- Hirsipäiväkodissa vihreät arvot olivat lähtökohta
- Hiilipäästöjen vähentämisen Suomen mestari haluaa parantaa jatkuvasti
- Keminmaassa pyritään hiilineutraaliin kaukolämpöön
- Biokaasulaitos on iso investointi, mutta mittavat ovat hyödytkin
- Ilmastonmuutos liikuttaa pelaajia
- Vastuullisuutta betoniteollisuudessa -Hyviä käytäntöjä eteenpäin
