Tunnelmia ilmastoseminaarista
Torstaina 25.5. pidettiin ilmastoseminaari, joka toimi samalla Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen päätöstilaisuutena. Seminaari järjestettiin Kemissä Digipoliksella, mutta siihen oli mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä. Kuuntelijoita olikin yhteensä noin 50! Tilaisuus järjestettiin yhdessä Barents yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjois-Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Seminaarin aiheena oli kuntien ja maakuntien hyvät käytännöt ilmastotyössä (Good practices in the climate work of municipalities and regions), ja puheenvuoroja kuultiin erilaisista näkökulmista aiheeseen Suomesta. Näiden lisäksi kuultiin mielenkiintoiset kommenttipuheenvuorot Ruotsista Maria Palo Isakssonilta Norrbottenin läänin hallintoneuvostosta, sekä Norjasta Espen Larsenilta Norjan ympäristövirastosta.
Seminaarista ei tehty tallennetta, mutta kaikki tilaisuudessa näytetyt diaesitykset löytyvät kootusti materiaalit välilehdeltä, niihin pääsee siis palamaan nyt myös jälkikäteen.
Mistä seminaarissa sitten puhuttiin?
Tässä kootusti seminaarin sisältöä:
Seminaarin alkuterveiset kuulimme Henna Haapalalta Ympäristöministeriöstä, minkä jälkeen vuorossa oli Janita Rintalan, A-Insinöörit, esitys siitä miten vähähiilistä rakentamista kehitetään Suomessa. Rintala kertoi esimerkiksi, kuinka on huomannut asiakkaiden alkaneen kiinnostua enemmän vähähiilisistä vaihtoehdoista ja elinkaariarvioinnista. Lisäksi hänen mukaansa hiilijalanjäljen laskennasta ja vertailusta on tullut normeja.
Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskuksesta kertoi Suomen ilmastolaista ja kuntien ilmastotyöstä. Hän esitti myös esimerkkejä, minkälaisia ilmastotekoja kunnissa on tehty. Näitä ovat muun muassa ilmastosuunnitelman valmistelu, lämmityksen energiamuodon vaihdot, energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet, tuulivoima, lajittelun parantamiseen tähtäävät toimet ja niin edelleen. Ulvi kertoi esityksessään myös uudesta ilmastolaista, sekä erilaisista työkaluista, joita on luotu kuntien ja maakuntien ilmastotyön tueksi. Esityksen jälkeen esitettiin kysymys; tuleeko jotain sanktioita, jos kunta ei saavuta ilmastosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita? Ainakaan vielä ei laissa ole määritelty mitään sanktioita, mutta tavoitteiden toteuttamatta jättäminen voi olla haitallista kunnan imagolle. Näin ollen kunnat eivät myöskään olisi mahdollisesti niin houkuttelevia vihreille sijoituksille. Varmasti tulevaisuudessa tulemme saamaan tähänkin aiheeseen parempia vastauksia, kun ilmastosuunnitelmia alkaa valmistua ja päästä toteutuksen sekä tulosten tasolle.
Ritva Imppola Oulun ammattikorkeakoulusta kertoi kokemuksia alueellisen ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta Pohjois-Pohjanmaalla. Imppola kertoi esimerkiksi Canemure -hankkeesta (Towards carbon neutral municipalities and regions = Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia). Esityksessä kerrottiin myös Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekarttatyöstä, jota tehtiin vuosina 2019-2020. Yhtenä tavoitteena siinä oli sitouttaa myös alueen päättäjiä ilmastotavoitteisiin. Tiekartta tullaan päivittämään vuonna 2024. Tiekartassa nostetaan esille seitsemän ilmastonmuutokseen vaikuttavaa teemaa, joiden lisäksi läpileikkaavana teemana pidetään sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Kommenttipuheenvuorot esitti Ruotsista Maria Palo Isaksson Norrbottenin läänin hallintoneuvoksesta, ja Norjasta Espen Larsen Norjan ympäristövirastosta. Palo Isaksson pohti kommentissaan hieman Suomen ja Ruotsin kuntien ilmastotyön eroja. Larsen taas kertoi lyhyesti esimerkkejä kuntien ilmastoaloitteista Pohjois-Norjasta. Yksi esimerkki oli Pohjois-Norjassa sijainneesta Alta kunnasta. Siellä oli halua viedä asioita eteenpäin ja halua käyttää resursseja siihen palkkaamalla yksi henkilö ilmastoneuvonantajaksi. Hänen tehtävänään oli auttaa viemään asioita eteenpäin ja työntämään myös muuta organisaatiota kohti ilmastotyötä.
Kahvitauon jälkeen jatkettiin vielä kahden esityksen verran. Vuorossa oli Tiia Merenheimo Motivalta, ja hänen puheenvuoronsa aiheena oli hyvät käytännöt ilmastojohtamisessa kunnissa. Heti esityksen aluksi todettiin ilmastojohtamisen olevan kiinni ihmisistä. Hallinta taas on riippuvaista prosesseista, mutta toisaalta ne ovat aina hieman riippuvaisia myös ihmisistä. Ihmisillä on siis aina jonkinlainen rooli siinä, kun puhutaan miten voidaan olla parempia ilmastotyön johtamisessa sekä hallinnassa. Merenheimo esitteli neljä toimivaa käytäntöä ilmastojohtamisessa. Ne olivat päättäjien ja ylimmän johdon sitoutuminen, visiosta toteutukseen eli prosessien rakentaminen, työn organisointi eli roolit sekä vastuut, ja kansalaisten, yritysten sekä sidosryhmien ilmastotoimien vauhdittaminen. Mitkä sitten ovat asioita jotka ovat jo kunnossa, entä ne mitkä kapaavat huomiota? Esimerkiksi ovatko ilmastotoimien roolit ja vastuut selkeät ja konkreettiset, tai sisältyvätkö ilmastotoimet strategisiin tavoitteisiin? Muun muassa nämä ovat keskeisiä ja eteenpäin vieviä kysymyksiä pohdittavaksi ilmastojohtamisessa.
Viimeisenä esitysvuoroon pääsi Isa-Maria Bergman myöskin Motivalta. Hän kertoi julkisista hankinnoista ilmastotyön välineenä. Julkisten hankintojen suurimmat hiilijalanjäljet aiheutuvat rakennusten energiasta (27%) sekä rakentamisesta (25%). Lisäksi matkustaminen ja kuljetus (10%), ruoka- ja ateriapalvelut (7%), sekä koneet, laitteet ja aseet (7%) ovat seuraavaksi suurimpia julkisten hankintojen päästöjen aiheuttajia. Bergman kertoi vuonna 2021 julkaistusta Vähähiilisten hankintojen pelikirjasta, joka opastaa julkisten hankintojen parissa työskenteleville keinoja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Esityksessä oli lisäksi 12 kohtainen tarkistuslista vähähiilisille hankinnoille. Listalta löytyi esimerkiksi: niiden hankintakategorioiden tunnistaminen joilla on huomattava päästövähennyspotentiaali, sopivan hankintatavan valitseminen, budjetointi sekä sujuvan toimintamallin rakentaminen.
Seminaarin päätteeksi saimme vielä kuulla terveisiä Norjasta, kun Julia Loe kertoi kesäkuussa tulevasta webinaarista, minkä Norja järjestää. Webinaari on myös Barents alueen ilmastotyön webinaari, ja sen aiheena on tällä kertaa Status and experiences from counties and municipalities. Tarkoituksena oli kuulla lyhyesti myös Ruotsista Åke Mikaelssonia, mutta harmiksi yhteys ei tällä kertaa ollut meidän puolellamme.
Kaiken kaikkiaan kattava ja mielenkiintoinen iltapäivä vierähti ilmastotyön hyvien käytänteiden parissa. Ilmastoviisas Meri-Lappi -hanke tulee pian päätökseen, mutta hankkeessa tuotetut materiaalit ja artikkelit jäävät vielä näkyville nettisivuille. Kiitokset vielä seminaarin loistaville puheenvuorojen pitäjille sekä yleisölle mielenkiinnosta!
