Energia-alan päätapahtuma Energiamessut järjestettiin 25.—27. lokakuuta 2022 Tampereella. Joka toinen vuosi järjestettävä alansa suurtapahtuma esitteli energiantuotantoa ja – teknologiaa, investointihankkeista laitosten käyttöön ja kunnossapitoon sekä energiatehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teollisuudelle ja kiinteistöille.

Yritysten Vihreä ja Kestävä Kemi -hanke ja Ilmastoviisas Meri-Lappi -hanke järjestivät opintomatkan Energiamessuille 24.—26. lokakuuta. Messuille pääsi tutustumaan tiistaina ja keskiviikkona.

Tänä vuonna Energiamessujen tarjonta laajeni ilmasto- ja kiertotalouden ratkaisuihin. Kestävien ja älykkäiden energiaratkaisujen lisäksi tapahtuma pureutui ilmastonmuutokseen ja päästöjen hillintään. Teemoina messuilla olivat:

• Ilmastovastuu
• Innovaatiot
• Kiertotalous
• Hiilineutraalius

Messujen osastot jakautuivat kahteen halliin, joissa yleisö pääsi ilmaiseksi tutustumaan energia-alan uusimpiin ratkaisuihin. Kolmella ohjelmalavalla pystyi kuuntelemaan jatkuvasti puheenvuoroja messujen teemoista.

Vety on tulevaisuutta – ja odottaa hetkeään

Energian tulevaisuus -lavan ohjelma käynnistyi tiistaina Aurelia Turbines Oy:n ja Hycamite TCD Technologiesin perustaja Matti Malkamäen puheenvuorolla vetyvallankumouksesta. Malkamäki pureutui vedyn lupauksiin ja toi keskusteluun konkretiaa.

Vety on merkittävä tapa vähähiilistää koko maailman teollisuutta. Vedyn tuotannolla pystytään sitomaan hiiltä ja varastoimaan energiaa. Tällä hetkellä puhutaan innokkaasti vetyvallankumouksesta, mutta Malkamäki muistutti, että vety ei ratkaise mitään suuria kysymyksiä vielä kymmeneen vuoteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kehityksessä olisi syytä olla mukana.

Esimerkiksi vihreimmällä (eli ympäristöystävällisimmällä) tavalla tuotettu vety ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen muulla tavalla tuotetun vedyn kanssa. Tämän lisäksi vedyssä on useita haasteita.

Vedyn siirtäminen on yksi haaste: aineen kuljettaminen laivalla on vaikeaa, joskin mahdollista. Vedyn säilyttäminen nesteenä vaatii lämpötiloja, jotka ovat vain noin 20 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Yksi ratkaisu on esimerkiksi vedyn kuljettaminen laivalla ammoniakin muodossa. Tässä ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että ammoniakki on myrkyllistä, ja vaatii satamissa erikoisjärjestelyjä. Maakaasuputketkaan eivät suoraan sovellu vedyn siirtämiseen materiaaliensa puolesta.

Vedyn siirtämiseen on kuitenkin olemassa hankkeita, esimerkiksi pohjoismainen vetyputkiverkko, jota Gasgrid kehittää yhteistyössä ruotsalaisen Nordion Energin kanssa. Hankkeen ensimmäinen selvitysvaihe on käynnistynyt. Tavoitteena on saada vetyinfrastruktuuri alueella käyttöön 2030-luvun alkuun mennessä.

Suomella on vedyn kautta mahdollisuuksia myös energian vientiin. Suomessa on mahdollista tuottaa vetyä, ja esimerkiksi Saksa on suuri vedyn kuluttaja. Suomen ei kuitenkaan kannata jäädä pelkästään polttoaineen tuottajaksi, vaan kehittää vedystä arvonlisää.

Muissa pohjoismaissa vedyn suhteen on jo kohtuullisen selkeä näkemys, mutta Suomessa ei ole vielä olemassa selkeää vetystrategiaa. Myös EU-tason regulaatio antaa omat piirteensä vetytalouden kehittymiseen.

Energiavarasto viideksi kuukaudeksi

Huoltovarmuuskeskuksen Energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch valaisi Suomen energiahuoltovarmuuden perustaa. Sitä pidetään vahvana, mutta samalla järjestelmä on murroksessa.

Suomessa vaaditaan viiden kuukauden kulutuksen kokoista öljyn ja kivihiilen varastoa. Tämä on helppo tehdä fossiilisilla polttoaineilla, koska niitä on helppo varastoida. Venäjän energiatuonti on Suomessa korvattu, mutta tuontiriippuvuus jatkuu. Tämän lisäksi vihreä siirtymä tuo merkittävän muutoksen energiantuotantoon.

Positiivista Suomen huoltovarmuuden kannalta kuitenkin on, että Suomesta haetaan oppia. Huoltovarmuuskeskus huolehtii erityisesti Suomen siviilihuoltovarmuudesta, ja kansainväliset toimijat hakevat kokemuksia keskukselta.

Myös verkkojen turvallisuus vaikuttaa energianjakeluun. Tähän asti on ajateltu, että sähköverkot toimivat siinäkin tapauksessa, että tietoverkot kaatuvat. WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kuitenkin ennusti, että kymmenen vuoden sisällä tapahtuu ensimmäinen energiakatkos, jonka aiheuttaa tietoverkkojen kaatuminen.

Tuulivoimaa vetyputkeen?

Energia-alalla ei tietenkään ole tiedossa pelkkiä uhkia, vaan mahdollisuuksiakin on hyvin paljon. Jo aiemmin mainittu vety on yksi mahdollisuus. Toisen mahdollisuuden tarjoaa tuulivoima.

Suomen tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie kertoi, että vuosi 2022 on kiivain tuulivoiman rakentamisvuosi koskaan Suomessa. Ennusteet kertovat, että vuonna 2027 tuulivoima olisi jo suurin energian tuotantomuoto Suomessa. Fingridin arvio on, että vuonna 2030 tuulivoiman nimellisteho Suomessa on jopa 21 gigawattia. Tällä hetkellä teho on noin 5 gigawattia.

Paalatien mukaan Suomen kantaverkosta vastaava Fingrid on ”upea yhtiö”, joka keskustelee tuulivoimatoimijoiden kanssa. Verkkoa pyritään vahvistamaan sitä mukaa, kun hankkeita nousee.

Pelkästään vahva kantaverkko ei riitä ratkaisemaan tuulivoiman haasteita. Koska tuulen määrä vaihtelee päivittäin, voi jatkossa tulla vastaan tilanteita, jossa tuulivoiman ylituotanto on mittavaa. Tässä asiassa yksi ratkaisu voi löytyä vedystä: tuulivoiman energiaa voidaan käyttää vedyn tuottamiseen. Vetyä puolestaan voidaan varastoida vetyputkeen.

Paalatien mielestä on mahdollista, että jatkossa tuulienergiaa ei siirretäkään pelkästään sähköverkossa. Yhden vetyputken kapasiteetti vastaa hänen mukaansa noin viittätoista neljänsadan kilovoltin sähkölinjaa.

Ajankohta ja osallistujat

Matka järjestettiin 24.—26. lokakuuta. Tampereelle ja takaisin matkustettiin ilmastoystävällisesti junalla ryhmämatkana. Tämän lisäksi järjestimme verkostoitumisillallisen osallistujille ravintola Näsinneulassa tiistaina 25. lokakuuta.

Opintomatkalla oli mukana 15 osallistujaa, joista osa oli Yritysten Vihreä ja Kestävä Kemi sekä Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeiden toteuttajia ja heidän taustaorganisaatioidensa edustajia. Matkalle ilmoittautui mukaan myös viisi muuta henkilöä, jotka joutuivat jäämään pois sairastumisen tai muun syyn vuoksi.