Purkaa vai korjata? -Keminmaan rivitalon vähähiilisyyden arviointi
- Lämpölaitoksen siirto, hakkeella lämpöä rivitaloille
- Lämmitysjärjestelmän muutos öljystä maalämpöön, Kyläjoen koulu
- Kemin uimahalli -vähähiilisyyden arviointi
- Kolmen eri konseptin hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen vertailu, Simon koulukeskus
- Purkaa vai korjata? -Keminmaan rivitalon vähähiilisyyden arviointi
- Vapaaehtoiset päästökompensaatiot
- Vähähiilisyyden arviointi -Tervolan luhtitalo
- Tietoa rakennushankkeista päätöksenteon tueksi
Keminmaassa sijaitsee Laurilan vanhustentalot, jotka ovat kaupungin omistamia rivitaloja ja tulossa elinkaarensa päähän. Tässä pilotissa tarkastellaan vaihtoehtoja A-talon korjausrakentamisen ja purkamisen välillä. Taloon tehdyissä kuntotarkastuksissa on huomattu merkittäviä korjaustarpeita sekä mahdollinen sisäilmaongelma. B-talo on jo purettu ja sen tilalle on tulossa uudirakennus.
Korjaustarpeita on alapohjassa, yläpohjassa sekä piharakenteissa. Alapohja tulee purkaa koko rakennuksen alta mikä aiheuttaa muun muassa kaikkien kevyiden väliseinien ja pintarakenteiden sekä tekniikan purkamisen. Myös vesikatto, salaojitusjärjestelmä ja sadeveden ohjaus/poisto sekä routasuojaukset tulee uusia. Näiden lisäksi korjausta vaativat ulkoseinät, sosiaalitilojen seinärakenteissa on riskirakenteita ja ongelmia, myös ilmanvaihto-, käyttövesi- ja sähköjärjestelmät tulee uusia tai parantaa. Korjattavaa ja uusittavaa on siis hyvin paljon, minkä takia korjausaste nousee lähelle 100%:a. Tutkimusten ja haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että rakennuksen purkaminen on suositeltavaa säästettävien rakenteiden vähyyden takia.
Pilotissa tarkastellaan kantavien rakenteiden osalta rankarakenteista sekä hirsirakenteista konseptia, ja tarkastelut tehdään uudisrakennuksen sekä korjatun rakennuksen välillä. Tiedot perustuvat kohteen alustaviin suunnitelmatietoihin, mutta voivat muuttua kohteen suunnittelun edetessä.
Pilotin raportissa on määriteltynä laskentakonseptit ja määritelty tarkemmin sähkön ja lämmitysenergian tarpeet.
Vähähiilisyyden arvioinnin tulokset
Pilotissa on arvioitu kohteen eri konseptien hiilijalanjälkeä sekä hiilikädenjälkeä. Suurin hiilijalanjälki oli hirsirakenteisella konseptilla sen ollessa 19,67, rankarakenteisella 17,45 ja korjausrakennuksella 17,26 kg CO2e/m2/a. Maan alla sijaitsevat osat sekä muut rakennuspaikalla olevat rakenteet sisältyvät rakennuspaikkaan, minkä hiilijalanjälki oli 0,64. Jos tehdään korjausrakentaminen, on rakennuspaikan hiilijalanjälki vielä pienempi. Uudisrakennetun ja korjausrakennetun kohteen hiilijalanjäljet eivät eroa toisistaan paljoa sen takia, että säästettäviä rakenteita ei ole juuri yhtään.
Kun eri rakennuskonseptien hiilijalanjälkeä tarkastellaan elinkaaren eri vaiheissa, huomataan materiaalien valmistuksen sekä energiankäytön olevan merkittävimmät hiilijalanjälkeen vaikuttavat elinkaaren vaiheet. Kuitenkin Keminmaassa kaukolämmön tuotanto on kehittymässä lähivuosina hiilineutraaliin suuntaan, joten sen osalta energiankäytön hiilijalanjälki voisi pienentyä huomattavasti.
Hiilikädenjäljessä, eli positiivisissa vaikutuksissa, erottuu yksi konsepti edukseen. Niin korjausrakentamisen kuin uudisrakentamisen hiilikädenjäljissä ei ole keskenään suuria eroja niiden ollessa 3,3 ja 3,38 kg CO2e/m2/a. Kuitenkin, jos runkorakenteet muutettaisiin hirsirakenteiksi, tulisi hiilikädenjäljeksi 9,72 kg CO2e/m2/a. Tämä on lähes kolme kertaa suurempi kuin muilla konsepteilla.
Hirsirakenteisen konseptin hiilikädenjälki on lähes puolet sen hiilijalanjäljestä. Hiilivarastovaikutus olisi siis merkittävin hirsirakenteisena.
