Kyltti
|

Arkkitehtuurin kapinallinen loi St.-Gereons-Hofin passiivitaloalueen

Tämä juttu on osa 5 / 6 sarjassa Opintomatka
Kylä
St.-Gereons-Hofin alue rakennettiin vuosituhannen alussa.

Arkkitehti, suunnittelutoimiston johtaja ja arkkitehtuurin opettaja Kay Künzel pitää itseään jonkinasteisena kapinallisena. Hän esittelee suunnittelemaansa puusta rakennettujen passiivitalojen aluetta ja kertoo, kuinka useat hänen valitsemansa ratkaisut saivat kritiikkiä hänen opettajiltaan.

”Piirsin kaikkiin taloihini kunnollisen eristyksen. Professorini pitivät minua hulluna, sillä heidän mielestään kukaan ei tarvitse sellaista,” Künzel sanoo.

Esittely
Kay Künzel kertoo, että St.-Gereons-Hofin rakentamisen aikana pyrittiin myös yhteisöllisyyteen.

St.-Gereons-Hof oli Künzelin lopputyö. Alue rakennettiin vuosituhannen alussa. Alueella sijaitsee 11 puusta rakennettua passiivitaloa. Talojen elementit rakennettiin muualla, ja ne pystytettiin paikalla nopeasti. Talojen suunnittelussa pyrittiin ekologisuuteen ja energiatietoisuuteen. Talot selviävätkin vain 450 watin tehoisella lämmitysjärjestelmällä. Kesällä kuumuutta hillitään siten, että talojen tuloilma kulkee maanalaisen kanavan kautta. Tämän lisäksi taloissa on viherkatot, jotka myös hillitsevät kuumenemista.

Betonia käytettiin ainoastaan talojen perustuksissa. Rakennusten loppuhinta oli samaa tasoa, kuin tavallisempien kivestä rakennettujen talojen. Künzel pitää niitä paljon laadukkaampina, kuin tavallisia taloja.

”Sain kritiikkiä siitä, että taloja ei saa jättää rumalle puupinnalle. Jouduin selittämään, että kyseessä on vasta talon runko, ja niiden pinta tulee näyttämään samalta, kuin tavallisissakin taloissa,” Künzel sanoo.

Elementtipinnan päälle tehtiin ulkopinta kuuden sentin paksuisesta puukuitumateriaalista ja se maalattiin. Talojen seinät ovat 42 senttimetrin paksuiset.

Talot
Kasvillisuus auttaa passiivitalojen energian hallinnassa. Talojen viherkatot auttavat viilentämään niitä kesäisin.

Koko alueella myös pyrittiin yhteisöllisyyteen. Rakentamisen aikana järjestettiin yhteisöllisen rakentamisen viikonloppu, jolloin kaikki talon hankkineet – lääkäristä duunariin – tekivät omia talojaan. Talot on ryhmitelty yhteisessä käytössä olevan aukion ympärille, ja jokaiselle talonomistajalla on vastuu aukion ylläpidosta.

Künzel on kehittänyt myös toisen lähellä sijaitsevan asuinalueen. Siellä työt käynnistyivät sillä, että kanavassa virrannut puro palautettiin luonnontilaan.

”Vuosina 2011 ja 2013 St.-Gereons-Hofin purot tulvivat voimakkaasti. Muut alueen talot kärsivät isoja vaurioita. Meidän rakentamillamme alueilla ei ollut mitään ongelmia veden kanssa.”

Esittely
”Vuosina 2011 ja 2013 St.-Gereons-Hofin purot tulvivat voimakkaasti. Muut alueen talot kärsivät isoja vaurioita. Meidän rakentamillamme alueilla ei ollut mitään ongelmia veden kanssa”, Kay Künzel kertoo kokemuksiaan.

Künzelin ajatukset haastoivat valtavirtaa voimakkaasti vuosituhannen alussa. Hän kertoo, että joutui useammankin kerran selittämään talojen rakennustapaa pormestarille ja kirkkovaltuustolle.

”Onneksi kirkkoherra oli puolellani. Kirkkovaltuustoissa istuu kuitenkin paljon rakennusalan yrittäjiä sen vuoksi, että kirkkovaltuustoilla on tällaisissa asioissa paljon valtaa. He haluaisivat tehdä asiat vanhanaikaisesti, ja mielellään omien yritystensä kautta,” Künzel sanoo.

Kay Künzel
Kay Künzel pitää itseään jonkinasteisena kapinallisena. St.-Gereons-Hofissa hän sai työhönsä tukea paikalliselta kirkkoherralta.

Kay Künzelin verkkosivu

St.-Gereons-Hof

Sarjan jutut << Osavaltion tukipolitiikka ohjasi Steinmüllerin alueen kehittämistäFaktor X Agenturin laskennassa rakennuksen koko elinkaarella on merkitystä >>

Similar Posts