Oppeja opintomatkalta Nordhein-Westfaleniin

Ilmastoviisas Meri-Lappi ja FinDera Consulting järjestivät opintomatkan Saksaan syyskuussa 2022. Matkan teemana olivat vähähiiliset rakennusratkaisut. Nordhein-Westfalenin osavaltioon kohdistuneella matkalla tutustuttiin lisäksi hiilen pitkäaikaiseen sidontaan, puurakentamiseen, uusiutuvaan energiaan, ekologisiin asuinalueisiin ja kunnallisiin hiilikompensaatiomalleihin.

Matkalla havaittiin, että Suomi on joissain asioissa selvästi edellä – erityisesti rakennustekniikassa. Toisaalta suomalaiset voivat ottaa oppia halusta luoda liiketoimintaa ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Tässä tekstissä käydään lyhyesti läpi matkan keskeisiä havaintoja. Kirjoitus on ensimmäinen osa kuuden kirjoituksen sarjasta. Myöhemmissä osissa käymme vierailukohteita tarkemmin läpi.

Sarjan osat:

1. Oppeja opintomatkalta Nordhein-Westfaleniin
2. Ympäristökunta Saerbeck
3. Green Zero -yritysryhmä on kumppani vaikutusten laskemisesta niiden hyvittämiseen asti
4. Osavaltion tukipolitiikka ohjasi Steinmüllerin alueen kehittämistä
5. Arkkitehtuurin kapinallinen loi St.-Gereons-Hofin passiivitaloalueen
6. Faktor X Agenturin laskennassa rakennuksen koko elinkaarella on merkitystä

Tiivistetysti voidaan todeta, että:

• Kansalaiset ovat Saksassa aktiivisia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vaativat toimia sen eteen. Kun vastaan tulee haasteita, ratkaisuja pyritään löytämään, eikä jäädä listaamaan syitä, miksi ratkaisut eivät ole mahdollisia.
• Vihreiden arvojen edistäminen voi olla kunnalle vetovoimatekijä.
• Ilmastonmuutoksen torjunnasta on onnistuttu tekemään liiketoimintaa.
• Kunnat ja kansalaiset voivat olla Saksassa osakkaina hiilipäästöjä vähentävässä liiketoiminnassa ja osuuskunnissa. Toimintaa voi voi olla esimerkiksi tuulivoimapuistoissa, energiapuistoissa ja jätekeskuksissa.
• Liiketoiminta voi olla yhtäältä konsultointia, esimerkiksi erilaisten hiilitaselaskelmien tekemistä tai elinkaarilaskelmien tekemistä. Toisaalta liiketoiminta voi tarjota ympäristön ennallistamisen palveluita tai osuuksia hiilinieluista.
• Tukipolitiikka ohjaa Saksassakin kehittämistä vahvasti.
• Vanhanaikaiset asenteet rakentamista kohtaan voivat rajoittaa uudenlaisen energiatehokkuuden saavuttamista.
• Ympäristövaikutusten ja materiaalinkulutuksen laskentatapoja on useita. Vaikka ne voivat täydentää toisiaan, laskentatapojen määrittelemisessä on mukana myös politiikkaa. Se voi johtaa hullunkurisiin lopputuloksiin.
• Rakentamisessa täytyy odottaa myös läpimurtoja, jotta sen ympäristökuormitusta voidaan vähentää.

Joissakin asioissa havaitsimme, että Suomessa ollaan Saksaa edellä.

• Kaukolämpöjärjestelmien käyttöä pidettiin tutustumiskohteissa edistyksellisenä. Käyttötavat ja polttoaineet ovat samankaltaisia kuin Suomessakin. Pääasiassa kaukolämpökohteissa käytettiin biopolttoaineita. Saksassa kaukolämpö kuitenkin tuo merkittävästi myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä kaukolämmöllä korvataan maakaasua. Tämän lisäksi maakaasun käytön väheneminen vähentää maan energiariippuvuutta.
• Tuulivoiman rakentamiseen kiinnostus on ollut Saksassa vähäistä. Baijerissa sitä jopa vastustetaan. Tilanne on kuitenkin muuttunut voimakkaasti tuulivoimalle myönteisen kansalaismielipiteen ja uhkaavan energiakriisin myötä. Myös vihreiden mukanaolo hallituksessa on muuttanut politiikkaa.
• Rakennuksille on määritelty Saksassa erilaiset energialuokat. Vanhan talon muuttaminen parempaan energialuokkaan ei ole välttämättä kustannustehokasta. Vaikka kiinteistönomistajat voivat tehdä omasta tahdostaan energiankäyttöä pienentäviä toimia, politiikka ei välttämättä ohjaa pienimuotoisiin parannuksiin kiinteistöissä.
• Taloihin ei ole perinteisesti suunniteltu eristystä samalla tavalla kuin Suomessa. Halvan kaasun aikaan tämä ei ole ollut ongelma. Ympäristön olosuhteet asettavat myös erilaiset vaatimukset eristykselle kuin Suomessa. Siinä, missä suomalaisten talojen täytyy pitää lämpöä sisällä talvella, saksalaisten talojen täytyy pitää lämpöä sisällä talvella ja kuumaa ulkona kesällä.
• Energiatehokkuuteen tähtääviä teknisiä ratkaisuja ei käytetä Saksassa rakennuksissa yhtä innokkaasti kuin Suomessa. Suomessa teknologiaa on otettu innokkaammin käyttöön.

Opintomatkalla oli mukana 16 osallistujaa, joista osa oli Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeen toteuttajia ja heidän taustaorganisaatioidensa edustajia. Tämän lisäksi osallistujia oli kaikista hankkeen toiminta-alueen kunnista ja sekä yritysedustaja.

Matka järjestettiin viikolla 36, eli 5.—9. syyskuuta 2022. Matkalle osallistuivat:

• Martin Brandt, Findera Consulting, matkanjohtaja
• Jarmo Linjama, Suomen ympäristökeskus, tutkija
• Matti Nikkilä, Meri-Lapin Kehittämiskeskus, ilmastokoordinaattori
• Jussi Korpi, Keminmaan kunta, tekninen Johtaja
• Saija Alakare, Kemin kaupunki, kaavoitusarkkitehti
• Pipsa Maikkula, Tornion kaupunki, ympäristöpäällikkö
• Olli Rainio, Tornion kaupunki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutuhallituksen puheenjohtaja
• Mika Simoska, Tervolan kunta, kunnanjohtaja
• Jorma Vaara, Vaaran Saha, yrittäjä
• Matti Alatalo, Tervolan kunta, elinkeinopäällikkö
• Antti Sirkka, Metsäkeskus, projektipäällikkö
• Ulla Huusko, Metsäkeskus, elinkeinopäällikkö
• Kari Laurila, Posion kunta, palvelujohtaja
• Tanja Joona, Ylitornion kunta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
• Petri Kuisma, Lapin AMK, yliopettaja
• Hanna-Leena Pesonen, Lapin Liitto, kestävän kehityksen asiantuntija

Sarjan jutut

Ympäristökunta Saerbeck >>