Asiantuntijoiden avulla kuntien ilmastotyöhön vauhtia

Ilmastotyö on monessa kunnassa kovassa vauhdissa, ja kunnat ovatkin avainasemassa myös koko Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Meri-Lapin alueelta Kemi sekä Simo ovat Hinku kuntia, eli ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80% päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.

Vuosi sitten kuntien ilmastotyön vauhdittamiseksi Lapin liitto tarjosi kunnille valmiiksi kilpailutettuja asiantuntijoita edistämään ilmastotyön aloittamista ja suunnittelua sekä muita kunnan ilmastotoimia. Rahaa oli tarjolla 5 000€/kunta, josta kunnan tuli maksaa Lapin liitolle 10% omarahoitusosuus. Rahoitus tuli Lapin liiton Ympäristöministeriöltä saadusta Alueet kuntien ilmastotyön tukena -avustuksesta.

Kunnille tarjotut valmiiksi kilpailutetut palvelupaketit olivat:

1. Kunta hinkuun
2. Ilmastotiekartta kuntoon
3. Hankkeita ja rahoitusta ilmastotekoihin
4. Faktat kuntoon
5. Vaikuttavuutta ilmastojohtajuudella
6. Tekoälyllä energia- ja kustannustehokkuutta

Palvelupaketteja hyödynnettiin kaikkia, viimeistä ”Tekoälyllä energia- ja kustannustehokkuutta” -kokonaisuutta lukuun ottamatta. Meri-Lapista tukea hyödynsivät Kemi, Simo, Ylitornio, Keminmaa sekä Tervola. Kaiken kaikkiaan Lapista 12 kuntaa sekä Itä-Lapin kuntayhtymä hyödynsivät tätä mahdollisuutta.

Hanna-Leena Pesonen, Lapin liiton kestävän kehityksen asiantuntija, kertoi Lapin liiton tavoitteena kunnille tarjottavassa asiantuntija-avussa olleen kuntien ilmastotyön tukeminen ja aiheen tutuksi tekeminen. Kuntia haluttiin auttaa alkuun ilmastotyössä sekä edistää jo olemassa olevaa hyvää tekemistä. Lapin liiton tavoitteet sen puolesta täyttyivät ja Pesonen kertoi Lapin liiton olevan tyytyväisiä tuloksiin. Myös kunnista oli tullut positiivista palautetta takaisin Lapin liitolle.

Keminmaa hyödynsi valmiiksi kilpailutetuista palvelupaketeista ”Hankkeita ja rahoitusta ilmastotekoihin” -pakettia. He käyttivät asiantuntija-apua hankkeen kirjoittamiseen. Elinvoima-asiantuntija Anu Kumpuniemi kertoi Keminmaan olleen todella tyytyväisiä valmiiksi kilpailutettuun puiteohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Ohjeistus ja yhteistyö valitun toimijan kanssa oli kaikin puolin sujuvaa. Lisäksi kustannukset jäivät pieniksi, mikä oli positiivinen lisä. Niin rahoittajalta kuin yhteistyökumppanilta on saatu paljon apua, ja ohjelmakauden vaihtumisen tuomat haasteet sekä ilmastolakiin liittyvät muutokset on saatu selvitettyä yhdessä. Asiantuntijatuki on ollut myös erinomaista rahoitusten ja ilmastolain soveltumisen selvityksen kanssa. Valmis hankehakemus on jätetty Ympäristöministeriön hakuun vasta äskettäin, ja yhteistyö jatkuu varmasti vielä edelleen, lisää Kumpuniemi.

Kunnille tarjotuista palvelupaketeista ”Faktat kuntoon” oli eniten hyödynnetty kokonaisuus. Meri-Lapista sitä hyödynsivätkin Tervola, Ylitornio sekä Simo. Tervolassa tukea käytettiin kaukolämpöratkaisuiden kehittämiseen, Ylitorniolla öljystä luopumiseen ja Simossa kehitetään jätehuoltoa. Keminmaassa hyödynnettiin ”Hankkeita ja rahoitusta ilmastotekoihin” palvelupakettia hankesuunnitelman kirjoittamiseen.

Simossa selvitystyö on vasta aluillaan, mutta Ilkka Soukka, tekninen johtaja, kertoi hieman kunnan suunnitelmista. Simossa hyödynnettiin ”faktat kuntoon” -palvelupakettia ja paneuduttiin jätehuollon kehittämiseen. Kunnan kiinteistöissä on tarkoituksena aloittaa jätteiden lajittelu. Tämän avulla on mahdollista saada arvioitua esimerkiksi uuden koulun lajittelupistettä varten astioiden määriä ja mitoitusperusteita. Tämän lisäksi tehdään mökkiläisten jätepisteiden kartoitustyö. Siinä tarkoituksena on arvioida mökeiltä tulevia jätemääriä ja järjestää vain mökkiläisten käytössä oleva jätepiste, missä voi kierrättää eri jätejakeita. Kolmantena järjestetään septitankkien ja umpitankkien tyhjennyspiste, joka liitetään paineviemäriin. Tämä vaatii erillisen luvan ja kuormituksen seurannan, joten ratkaisun miettimisen yhteydessä tulee selvittää lakisääteiset asiat. Tarkoituksena on tehdä kysely eri laitevalmistajilta ja tehdä ratkaisusta erilliset teknis-taloudelliset laskelmat. Tavoitteena olisi myös työllistää kunnalla toimivia yrityksiä, jotka voisivat hoitaa alueen umpikaivojen tyhjennyksiä, Soukka lisää. 

Osalla kunnista ilmastotyö on vasta aluillaan ja osalla jo pidemmällä. Kunnista on saatu positiivista palautetta, ja asiantuntija-apu on koettu niissä hyödylliseksi, summaa Pesonen. Kuntien ilmastotyö on vauhdissa ja ne ehkä ovatkin saaneet tästä lisää potkua viedä ilmastoasioita eteenpäin. Uusi ilmastolain täydennys tulee vaatimaan kuntia tekemään ilmastosuunnitelman, jota päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. Ilmastotyö kunnissa siis tulee jatkumaan edelleen, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä ovat osa kuntien toimintaa myös tulevaisuudessa.

Kemissä ilmastoasioiden huomioiminen työskentelyssä ei ole uutta, ja kestävän kehityksen sekä vähähiilisyyden tavoitteet ovatkin jo osa kuntastrategiaa. Kemi valitsi valmiiksi kilpailutetuista palvelupaketeista ”Vaikuttavuutta ilmastojohtajuudella” -kokonaisuuden, sillä sen ajateltiin olevan sopiva heidän tarpeisiinsa nähden sekä tukevan tavoitteita, kertoo Eija Kinnunen, kestävän kehityksen koordinaattori. Tavoitteena oli viedä eteenpäin Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamallia ja saada siitä koko kaupunkiorganisaation henkilöstön oletustapa ja -kriteeri kaikelle toiminnalleen. Tärkeäksi katsottiin myös kasvattaa ymmärrystä siitä, millainen Vihreä ja kestävä Kemi on ja mitä se tarkoittaa myös jokaisen omassa työtehtävässään. Ajatusmallia haluttiin vahvistaa niin oman henkilöstön kuin asukkaiden keskuudessa.

Konsulttipalvelun teettämässä yhteenvedossa tavoitteissa korostui viestinnän merkitys, sekä sen oleellisuuden kohdentaminen. Asukkaille Vihreä Kemi tarkoittaa paljolti kaupunkivihreää, minkä kehittämisen todettiin olevan myös viestinnällisestä näkökulmasta tärkeää. Työntekijöiden keskuudessa viestinnän ja tiedonkulun merkitys on myös oleellinen osa, ja tätä voitaisiin kehittää esimerkiksi poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja yli toimintarajojen kulkevalla tiedottamisella. Kemissä oltiin Kinnusen mukaan erittäin tyytyväisiä projektiin ja sen tuloksiin. 

Vaikka Kemissä ilmastotyötä on jo tehty, sopi tämä ulkopuolisen asiantuntijan johtajuuden tarkastelu täydentäväksi kokonaisuudeksi olemassa olevan ilmastotyön tueksi. Projektin haasteena oli ajankohta, sillä saman aikaisesti oli meneillään ISO -sertifiointien auditoinnit, jotka tuottavat omat haasteensa ja kiireensä työntekijöille. Konkreettisten toimien ja tavoitteiden, kuten sertifikaattiauditointien tuomat lisätyöt vievät kuitenkin ilmastoasioita eteenpäin ja luovat askeleita joita pitkin edetä, Kinnunen lisää. Tavoitteena Kemissä on vielä jatkaa sekä laajentaa ISO -sertifiointitoimintaa, ja kehittää kaupunkisuunnittelua ja maankäyttöä niin tiedonkulun kuin asukkaille näkyvin keinoin.